Entisen Mikkelin läänin ensimmäinen yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä, Pieksämäen yhteiskoulu perustettiin Suomen Senaatin 19. päivänä elokuuta 1909 antaman luvan perusteella, ja se aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä 1909 toimien aluksi viisiluokkaisena ns. keskikouluna. Koulu muutettiin syyskuun alusta 1926 alkaen 8-luokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppilaitokseksi, minkä muutoksen valtioneuvosto vahvisti syyskuun 2. päivänä 1926.
Koulun omisti aluksi Pieksämäen yhteiskoulun kannatusyhdistys, mutta helmikuun 7. päivänä 1926 tekemällään päätöksellä se luovutti koulun Pieksämäen yhteiskoulu osakeyhtiölle, joka omisti koulun syksyyn 1951. Syyslukukauden 1951 alusta koulu siirtyi valtion omistukseen, ja kunnan koululaitoksen perustamisesta 1.8.1974 lukien se on toiminut Pieksämäen kaupungin koululaitokseen kuuluvana Pieksämäen lukiona.
Pieksämäen lukiosta valmistuu 100. ylioppilasikäluokka 3.6.2028. Tulemme juhlistamaan oppilaitoksemme merkityksellistä ja arvokasta historiaa erilaisin tapahtumin vuoden 2028 aikana.
Pieksämäen yhteiskoulu 1910-luvulla Tienristillä.
Penkkariajelu alkamassa 1920-luvulla hirsikoulun edestä. Hirsikoulu valmistui 1923.
Lukion uutisia sadan vuoden takaa 1: Yhteiskoulu 8-luokkaiseksi?
Sata vuotta sitten Pieksämäen yhteiskoulu oli toiminut paikkakunnalla 16 vuoden ajan. Koulun laajentamisesta kahdeksanluokkaiseksi oli käyty keskustelua koulun johtokunnassa jo vuonna 1919 ja oppilaiden vanhemmat olivat toivoneet kesällä 1923 kuudennen luokan ottamisesta kouluun lukuvuodelle 1923-1924. Pieksämäen yhteiskoulun laajentuminen yliopistoon johtavaksi lukioksi käynnistyi toden teolla 5.10.1925.
Yhteiskoulun laajentamistoiveille oli selkeä syy, sillä keskikoulun käyneillä ei ollut jatko-opintomahdollisuuksia omalla paikkakunnalla, joten monet jatkoivat lukiossa opiskelua Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja etenkin Jyväskylässä. Opiskelu toisella paikkakunnalla tuli vanhemmille taloudellisesti kalliimmaksi. Sisäänpääsykin suosittuihin kaupunkikouluihin vaikeutui vuosi vuodelta.
Pieksämäen yhteiskoulun arvovaltaisen johtokunnan kokouksessa lokakuun 5. päivänä vuonna1925 olivat läsnä tohtorinna Saimi Sivola, kauppiaan rouva Hanna Winblad, kirkkoherra Kaarlo Salovaara, eläinlääkäri (myöhemmin kauppalanjohtaja) J W Lasto, kaupanhoitaja Herman Räisänen, varajäsen konduktööri Aug. Taavitsainen ja koulun johtaja Kaarlo Meriluoto. Kokouksen 5§ käsitteli koulun laajentamista seuraavasti:
”Kokouksessa otettiin esille kysymys, mitä mahdollisuuksia olisi koulun laajentamiseen ensi syksystä alkaen kahdeksanluokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppilaitokseksi. Asiaa eteenpäin viemään asetettiin kolmihenkinen jaosto, johon valittiin puheenjohtaja Lasto, rouva Winblad ja allekirjoittanut koulun johtaja. Jaoston tulee tehdä tarkkoja laskelmia yläluokkien kannattavaisuudesta sekä ottaa selvää muista asiaan mahdollisesti vaikuttavista seikoista.”
Pieksämäen pitäjä oli tuolloin väkirikas (9286 asukasta*) ja vuosi vuodelta vilkastuva sekä kasvava paikkakunta. Pitäjän kasvuun ja kehitykseen vaikutti merkittävästi Savon radan myötä paikkakunnalle tullut rautatieläisväestö. Koulun oppilaista yli kolmasosa (71 oppilasta) tuli Pieksämäen ulkopuolelta, useat kätevästi junalla, kuten Meriluoto lukuvuoden 1925-1926 vuosikertomuksessa kirjoitti:
”Sitäpaitsi on junaliikenne Pieksämäelle johtavilla radoilla harvinaisen edullisesti järjestetty siinä suhteessa, että rautateitten varsilla asuvat oppilaat voivat päivittäin käydä koulussa kotoa käsin.”
Sata vuotta sitten koulun laajentamisen uskottiin tukevan paikkakunnan myönteistä kehitystä ja tuovan elinvoimaa, varsinkin kun Mikkelin läänissä ei ollut muita yliopistoon johtavia maaseutuoppikouluja.
