KU3

KU3 – OSALLISENA MEDIASSA

Kurs­sil­la kä­si­tel­lään me­di­aa mah­dol­li­sim­man moni­puo­li­ses­ti.

Kes­kei­se­nä si­säl­tö­nä on eri tyyp­pi­seen me­di­aan tu­tus­tu­mi­nen ja tuot­ta­mi­nen.

KU3 kurs­sin op­pi­mis­ta­voit­teis­ta ja kes­kei­sis­tä si­säl­löis­tä on ker­rot­tu ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa.

―

Tä­hän verk­ko­si­vus­tol­le on koot­tu kurs­sin si­säl­töön liit­ty­vää ai­neis­toa. Mu­ka­na on myös teh­tä­viä, jot­ka liit­ty­vät ai­neis­toon ja kurs­sin si­säl­töön. Teh­tä­vät ovat opis­ke­li­jan va­lit­ta­vis­sa ja kurs­sil­la voi­daan teh­dä myös mui­ta teh­tä­viä. Kes­keis­tä on, että ne liit­ty­vät me­di­aan.

Kurs­siin eri osa-alu­ei­siin liit­ty­vät teh­tä­vät on mer­kit­ty vih­re­äl­lä vä­ril­lä. 

Seu­raa­vas­ta lin­kis­tä pää­set blo­giin, jo­hon on koot­tu val­mii­ta töi­tä. KAT­SO

Orans­seis­ta teks­teis­tä löy­tyy link­ke­jä.

Kurs­sin ar­vi­oin­nis­sa kiin­ni­te­tään huo­mi­o­ta teh­ty­jen teh­tä­vien ide­oi­hin, luo­viin rat­kai­sui­hin ja tek­ni­seen to­teu­tuk­seen sekä tun­ti­ak­tii­vi­suu­teen.

―

VALOKUVAUS

Valo­ku­vauk­sen esi­muo­to­na voi­daan pi­tää Ca­me­ra obs­cu­raa. Se oli laa­tik­ko jon­ka yh­des­sä sei­näs­sä oli lins­sil­lä va­rus­tet­tu rei­kä. Tai­tei­li­jat käyt­ti­vät tätä ku­vien jäl­jen­tä­mi­seen jo kes­ki­ajan lo­pul­la.

Maa­il­man en­sim­mäi­sen valo­ku­van ot­ta­ja­na pi­de­tään J. N. Niep­ceä v. 1826.

L. J. Da­gu­er­re ke­hit­ti mer­kit­tä­väs­ti valo­ku­vaus­ta ma­te­ri­aa­lien osal­ta. W. H. F. Tal­bot kek­si v. 1841 ne­ga­tii­vi-po­si­tii­vi me­ne­tel­män, ku­vien te­ke­mi­sen pa­pe­ril­le ja nii­den ko­pi­oi­mi­sen. 1800-lu­vun lop­pua koh­ti uu­det kek­sin­nöt mah­dol­lis­ti­vat muo­to-, re­por­taa­si- ja har­ras­tus­ku­vauk­sen. Rul­la­fil­mi kek­sit­tiin v. 1889. En­sim­mäi­set väri­ku­vat oli otet­tu jo 1860-lu­vul­la, mut­ta ne yleis­tyi­vät vas­ta 1940-lu­vul­ta läh­tien.

Suo­meen en­sim­mäi­set valo­ku­vat tu­li­vat v. 1839. En­sim­mäi­se­nä suo­ma­lai­se­na valo­ku­vaa­ja­na pi­de­tään pii­ri­lää­kä­ri Hen­rik Ca­jan­de­ria, joka on ot­ta­nut van­him­man tun­ne­tun suo­ma­lai­sen valo­ku­van v. 1842.

En­sim­mäi­nen hin­nal­taan ja käy­tet­tä­vyy­del­tään kai­kil­le so­pi­va ka­me­ra oli Ko­da­kin Brow­nie v. 1900 – KAT­SO.

Seu­raa­va mer­kit­tä­vä ke­hi­tys­vai­he oli fil­min kor­vaa­mi­nen valo­her­käl­lä CCD- tai CMOS-ken­nol­la ja ku­vien tal­len­ta­mi­nen mas­sa­muis­tiin. Di­gi­taa­li­nen ka­me­ra esi­tel­tiin 1975 – KAT­SO. En­sim­mäi­se­nä var­si­nai­se­na digi­ka­me­ra­na pi­de­tään Fuji DS-1P -mal­lia vuo­del­ta 1988. En­sim­mäi­nen kau­pal­li­nen mal­li oli Ko­dak DCS-100 v. 1991. Ri­coh RDC-1 v. 1995 pys­tyi tal­len­ta­maan vi­de­o­pät­kiä di­gi­taa­li­seen muo­toon. Aluk­si näis­sä ka­me­rois­sa oli nyky­ka­me­roi­hin ver­rat­tu­na pie­ni muis­ti ja pik­se­li­mää­rä. Ne oli­vat li­säk­si erit­täin kal­lii­ta. Digi­ka­me­rat yleis­tyi­vät 1990-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen mui­den­kin kuin am­mat­ti­ku­vaa­jien käy­tös­sä ja ovat syr­jäyt­tä­neet käy­tän­nös­sä ko­ko­naan fil­mi­ka­me­rat.

Valo­kuva­ka­me­rat ja­e­taan kom­pak­ti­ka­me­roi­hin (”pok­ka­rit”) ja jär­jes­tel­mä­ka­me­roi­hin (”järk­kä­rit”). Jär­jes­tel­mä­ka­me­rat ovat kook­kaam­pia ja kal­liim­pia, mut­ta nii­hin voi­daan vaih­taa ob­jek­tii­via ja nii­den ku­van­laa­tu on yleen­sä pa­rem­pi joh­tu­en suu­rem­mas­ta ku­vien re­so­luu­ti­o­mää­räs­tä, pa­rem­mis­ta sekä moni­puo­li­sem­mis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Pok­ka­rei­den etu­na on edul­li­suus, help­po ku­vaa­mi­nen ja mu­ka­na kul­jet­ta­mi­nen pie­nen koon vuok­si.

Järk­kä­ri

Pok­ka­ri

―

Valo­kuva­ka­me­ran käyt­töön liit­ty­vän ma­te­ri­aa­lin voit kat­soa TÄS­TÄ.

―

TEH­TÄ­VÄ 1 A

Ota valo­kuva tai kuva­pari. Muok­kaa tar­vit­ta­es­sa tie­to­ko­neel­la. Tu­los­ta ko­koon A4.

Aihe: Ruma­kau­nis

tai

TEH­TÄ­VÄ 1 B

Ku­vaa trik­ki­kuva. Lei­kit­te­le pers­pek­tii­vil­lä. KAT­SO esi­merk­ke­jä.

Ar­vi­oin­nis­sa huo­mi­oi­daan, mi­ten luo­vas­ti olet kä­si­tel­lyt ai­het­ta ja tek­ni­ses­ti to­teut­ta­nut ku­van.

―

 VIDEO

Vi­deo (ja elo­kuva) muo­dos­tuu ku­vis­ta, otok­sis­ta, koh­tauk­sis­ta ja jak­sois­ta. Kuva on yk­sit­täi­nen kuva eli still-kuva. Otos on yk­sit­täi­nen ku­vat­tu ta­pah­tu­ma eli yksi ka­me­ran käyn­ti. Koh­taus si­säl­tää use­am­pia otok­sia sa­mas­sa pai­kas­sa ja ajas­sa. Jak­sos­sa on usei­ta koh­tauk­sia, jois­sa kä­si­tel­lään jo­kin juo­nel­li­nen ko­ko­nai­suus.

KUVA­KOOT

YLEIS­KUVA (YK): Esit­te­lee ta­pah­tu­ma­pai­kan. Ol­ta­va kes­tol­taan pit­kä kos­ka si­säl­tää pal­jon in­for­maa­ti­o­ta.

LAA­JA KOKO­KUVA (LKK): Ih­mi­set, hei­dän si­jain­tin­sa ja ym­pä­ris­tö ovat nä­ky­vis­sä. Käy­te­tään ta­pah­tu­ma­pai­kan esit­te­lys­sä sisä­ti­las­sa.

KOKO­KUVA (KK): Ih­mi­set nä­ky­vät ko­ko­naan ku­vas­sa. Sa­moin hei­dän ase­man­sa.

LAA­JA PUO­LI­KUVA (LPK): Ih­mi­sen ra­jaus pol­vien ylä­puo­lel­ta. Liik­keet ja eleet saa­daan esil­le.

PUO­LI­KUVA (PK): Ih­mi­nen nä­kyy puo­lik­si ku­vas­sa. Liik­keet ja eleet nä­ky­vät hy­vin.

PUO­LI­LÄHI­KUVA (PLK): Ih­mi­sen ra­jaus kai­na­lon ala­puo­lel­ta. Eleet ja il­meet nä­ky­vät hy­vin.

LÄHI­KUVA (LK): Ra­jaus ih­mi­sen har­ti­oi­den koh­dal­ta. Eleet ja eri­tyi­ses­ti il­meet nä­ky­vät hy­vin.

ERI­KOIS­LÄHI­KUVA (ELK): Ku­vas­sa nä­kyy vain yk­si­tyis­koh­ta. Hy­vin voi­ma­kas, mut­ta har­voin käy­tet­tä­vä teho­kei­no.

Mitä kuva­ko­ko­ja on käy­tet­ty seu­raa­van sar­ja­ku­van si­vul­la (Di­dier Co­mes: Lu­mik­ko)? Kuva­koko­teh­tä­vä

KUVA­KUL­MAT

NOR­MAA­LI­KUL­MA: Ku­va­taan hen­ki­löi­den sil­mien ta­sol­ta. An­taa neut­raa­lin vai­ku­tel­man.

YLÄ­KUL­MA: Ku­va­taan nor­maa­li­kul­man ylä­puo­lel­ta. Koh­de vai­kut­taa hei­kol­ta, uha­tul­ta ja pie­nel­tä.

ALA­KUL­MA: Ku­va­taan nor­maa­li­kul­man ala­puo­lel­ta. Koh­de vai­kut­taa vah­val­ta, uh­kaa­val­ta ja suu­rel­ta.

KAL­LIS­TA­MI­NEN: Pers­pek­tii­vi on vi­nos­sa. Tuo esil­le epä­var­muut­ta, uh­kaa ja le­vot­to­muut­ta.

Kal­lis­tet­tu kuva

OB­JEK­TII­VI­NEN KUVA­KUL­MA: Ka­me­ra ku­vaa ta­pah­tu­maa. Kat­so­ja on ulko­puo­li­nen tark­kai­li­ja.

SUB­JEK­TII­VI­NEN KUVA­KUL­MA: Ka­me­ra ku­vaa mitä hen­ki­lö nä­kee. Kat­so­ja on ker­to­muk­sen hen­ki­lön pai­kal­la nä­ke­mäs­sä sen, mitä hän nä­kee ja sa­mais­tuu hä­neen.

Ob­jek­tii­vi­nen ja sub­jek­tii­vi­nen kuva

―

MON­TAA­SI

Kak­si pe­räk­käis­tä ku­vaa on enem­män kuin kuva ja kuva. Pe­räk­käi­set ku­vat kat­so­ja yh­dis­tää toi­siin­sa uu­dek­si ko­ko­nai­suu­dek­si, jos­ta syn­tyy ta­ri­na. Kat­so esi­mer­kit: Ku­les­hov ef­fect

Kat­so­ja täy­den­tää ta­ri­nan saa­man­sa kuva­in­for­maa­ti­on avul­la. Lii­ke

―

KA­ME­RA­O­PE­RAA­TI­OT

Pa­no­roin­ti (pan) – Ka­me­ran lii­ke vaa­ka­suun­nas­sa ak­se­lin­sa ym­pä­ri. Esim. esit­te­lee pai­kan ja ta­pah­tu­man.

Ka­me­ra-ajo (ajo) – Ka­me­ra liik­kuu eteen (saa­pu­mi­nen), taak­se (läh­te­mi­nen) ja si­vul­le (seu­raa­mi­nen).

Tilt­taus (tilt) – Ka­me­ran lii­ke ylös ja alas.

Zoo­maus (zoom) – Op­ti­nen ajo lä­hel­le tai kau­as. Väl­tet­tä­vä käyt­tä­mis­tä!

Fiks-kuva (fiks) – Ka­me­ra py­syy pai­kal­laan.

VI­DEO ka­me­ra­o­pe­raa­ti­ois­ta

―

SUO­JA­VII­VA

―

AIKA

Elo­kuva (ja sar­ja­kuva) ovat tai­de­muo­to­ja, jot­ka kä­sit­te­le­vät ni­men­o­maan ai­kaa. Ne luo­vat ta­ri­nan, joka ta­pah­tuu jos­sain pai­kas­sa ja ajas­sa pi­tem­män tai ly­hy­em­män ajan ku­lu­es­sa. Aika voi olla me­nyt­tä, ny­kyis­tä tai tu­le­vaa. Se voi olla re­a­lis­tis­ta, no­peu­tet­tua tai hi­das­tet­tua ai­kaa KAT­SO.

―

ÄÄNI

Vi­de­on ääni­maa­il­maan kuu­lu­vat taus­ta­mu­siik­ki, te­hos­te­ää­net ja puhe.

Ääni­esi­merk­ki 1

Ääni­esi­merk­ki 2

―

KÄSI­KIR­JOI­TUS

1. Sy­nop­sis – Esit­te­lee ke­nel­le ta­pah­tuu, mis­sä ja mitä. Ly­hyt teks­ti 1/2-1 A4.

2. Käsi­kir­joi­tus­teks­ti – Ker­too ta­ri­nan ta­pah­tu­mat, pai­kat, hen­ki­löt, vuo­ro­sa­nat jne teks­ti­muo­dos­sa.

3. Kuva­käsi­kir­joi­tus – Si­säl­tää jo­kai­ses­ta otok­ses­ta kuva­koon, kes­ton, piir­rok­sen, ää­nen, ta­pah­tu­man ja muut tar­peel­li­set asi­at ku­vauk­sen ja edi­toin­nin kan­nal­ta.

Kuva­käsi­kir­joi­tus

―

EDI­TOIN­TI

Edi­toin­nil­la tar­koi­te­taan ku­va­tun ma­te­ri­aa­lin muok­kaa­mis­ta ja jär­jes­tä­mis­tä val­miik­si vi­de­ok­si.

―

TEH­TÄ­VÄ 2 A

Teh­kää ryh­mä­työ­nä käsi­kir­joi­tus, ku­vat­kaa ja edi­toi­kaa vi­deo. Ryh­mäs­sä 3-4 opis­ke­li­jaa.

Ai­hee­na on yh­teis­ku­nal­li­nen mai­nos. Kat­so esi­merk­ke­jä You­Tu­be:sta haku­sa­nal­la tie­to­isku.  

Voit­te to­teut­taa teh­tä­vän myös ani­maa­ti­o­na.

tai

TEH­TÄ­VÄ 2 B

Laa­ti­kaa vi­raa­li. Esi­mer­kik­si KAT­SO ja KAT­SO. 

Ar­vi­oin­nis­sa huo­mi­oi­daan idea, sen vä­lit­ty­mi­nen kat­so­jal­le ja vi­de­o­ker­ron­ta.

―

TEH­TÄ­VÄ 3

Va­lit­se leh­des­tä yksi it­se­ä­si kiin­nos­ta­va valo­kuva.

Piir­rä sar­ja­kuva. A3 pa­pe­ri 6 ku­vaa. Ku­vien koko ja muo­to on va­paa. Lii­tä va­lit­se­ma­si kuva yh­teen ruu­tuun. Käy­tä mah­dol­li­sim­man vä­hän teks­tiä ja mie­lel­lään ei ol­len­kaan.

Piir­rä sar­ja­ku­van ruu­dut seu­raa­vien ky­sy­mys­ten poh­jal­ta:

1. Kuka on pää­hen­ki­lö?
2. Mis­tä hän haa­vei­lee, mitä toi­voo, mikä hä­nen teh­tä­vän­sä on, mi­ten hän suo­riu­tuu sii­tä?
3. Mikä tai kuka aut­taa hän­tä vai aut­taa­ko ku­kaan?
4. Mitä vai­keuk­sia ja es­tei­tä hän koh­taa?
5. Mi­ten hen­ki­lö sel­viy­tyy es­teis­tä?
6. Mil­lai­nen on ta­ri­nan lop­pu?

Ar­vi­oin­nis­sa huo­mi­oi­daan mil­lai­nen ta­ri­na on ja mi­ten olet sen sar­ja­ku­va­na ker­to­nut.

―

TEH­TÄ­VÄ 4 A

Sel­vi­tä mitä tar­koit­ta­vat logo ja slo­gan. Etsi leh­dis­tä ja ne­tis­tä esi­merk­ke­jä näis­tä.

Tee logo- ja/tai slo­gan­muun­nos. Muu­ta alku­pe­räis­tä lo­goa ja slo­ga­nia niin että alku­pe­räi­nen on tun­nis­tet­ta­vis­sa, mut­ta sil­lä on uusi si­säl­tö ja mer­ki­tys.

tai

TEH­TÄ­VÄ 4 B

Laa­di mee­mi. KAT­SO esi­merk­ke­jä. Käy­tä itse ot­taa­maa­si ku­vaa jota voit muo­ka­ta Meme Ge­ne­ra­tor

Ar­vi­oin­nis­sa huo­mi­oi­daan idea ja sen to­teu­tus.

―