Suomen tulevaisuuden haasteet
Megatrendit
Tulevaisuuden haasteisiin on hyvä perehtyä suomalaisten kannalta merkityksellisten megatrendien avulla. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät megatrendit, joihin on syytä varautua?
Yksilön tulevaisuudenkuva
Miltä sinun tulevaisuutesi näyttää? Tätä kysymystä Tekesin asiantuntijat lähestyvät kuvitteellisen Suomisen perheen aikamatkalla vuoteen 2040. Tekijöiden lähtökohtana on ollut katsoa valoisaa tulevaisuutta – kohti niitä asioita, jotka voivat tehdä tämän päivän elämästä vieläkin parempaa.
Tutustu asiantuntijoiden ennusteisiin tulevaisuudesta ja pohdi mitkä niistä sinun mielestäsi tulevat toteutumaan. Pystytkö kehittämään jotakin ideaa vielä pidemmälle, tai innovoimaan jotakin uutta?
Hyvinvoinnin haasteet
Filosofit Manuel Castells ja Pekka Himanen esittävät ”Kestävän kasvun malli” -teoksessaan Suomelle seuraavat kolme informaatioajan hyvinvoinnin haastetta:
1.) Elämäntavan haasteet: elämäntavasta, jossa ihmiset hankkivat vähemmän lapsia ja elävät pidempään, seuraa väestön ikääntyminen. Lisäksi elämäntapaan liittyvät psyykkisen hyvinvoinnin haasteet nousevat uudella tavalla keskiöön. Elämäntavan haasteisiin kuuluvat myös ns. elämänhallinnan ja valinnan ongelmat koko ajan monimutkaistuvassa elämässä.
2.) Taloudelliset haasteet: huoltosuhteen eli työtä tekevien ja huollettavien välisen suhteen muuttuessa hyvinvointivaltio kohtaa kestävyysvajeen.
3.) Teknologiset haasteet: uusi informaatioteknologia sekä mahdollistaa tuottavuuden parantamisen että uudenlaisia hyvinvointiratkaisuja.
Tulevaisuudessa julkiset menot kasvavat nopeammin kuin valtion tulot. Tätä kutsutaan kestävyysvajeeksi. Vanheneva väestö tarvitsee aikaisempaa enemmän yhteiskunnan kustantamia palveluja. Työssä käyvä väestö maksaa aikaisempaa useamman vanhuksen, lapsen tai työttömän julkiset palvelut, kuten huoltosuhteesta on havaittavissa. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on aikaisempaa vaikeampaa. Osittain tämän vuoksi Suomessa ollaan tekemässä SOTE -uudistusta.
Euroopan Unionin kasvu- ja vakaussopimuksessa on asetettu valtioiden velkaantumiselle ja vuosittaiselle budjettialijäämälle rajat missä jäsenvaltioiden tulisi pysyä. Velka ei saisi olla yli 60% bruttokansantuotteesta. Suomen velkaantuminen on viime vuosina kiihtynyt ja ylittänyt EU:n raja-arvon, kuten oheisesta kuvaajasta on nähtävissä. Hyvinvointiamme ei haluta rakentaa velan varaan, sillä tulevat sukupolvet joutuvat kuitenkin sen maksamaan.




Kestävyysvajeen kannalta keskeisiä tulevaisuuden tavoitteita ovat pidemmät työurat, työllisyysasteen nousu, hyvinvointipalveluiden tuottavuuden kasvu, eläkkeelle lähdön myöhäistäminen ja vähäisempi eläkkeelle vetäytyminen mielenterveysongelmien vuoksi.
Tulevaisuuden työelämä
Valtioneuvosto julkisti lokakuussa 2013 ”Kestävällä kasvulla hyvinvointia –tulevaisuusselonteon”, joka sisältää periaatelinjauksia, joiden puitteissa voidaan eri puolilla yhteiskuntaa ryhtyä konkreettisiin toimiin. Tulevaisuusselonteon visio Suomesta vuonna 2030 on seuraava:
”Vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää. Suomalainen osaaminen ja taloudellinen kasvu ovat luoneet perustan hyvinvoinnille. Suomi on onnistunut rakentamaan kestävää kasvua omaleimaisiin menestystekijöihinsä nojaten ja kantaen vastuuta sekä Suomessa että globaalisti. Kasvu on edistänyt ihmisten hyvinvointia ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa. Vastuuta kantavat koko yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt.”
Tutustu tulevaisuusselonteon näkemyksiin tulevaisuuden työelämästä. Millaisia muutoksia havaitset?
