Ulkomaankauppa ja globalisaatio

Link­ki ulko­maan­kau­pan tut­ki­mus­teh­tä­vää var­ten:

• tul­lin ku­vi­oi­ta ulko­maan­kau­pas­ta

Mil­lä ta­val­la Suo­men tuon­ti ja vien­ti ovat ke­hit­ty­neet vii­me vuo­den ai­ka­na? Mi­ten kaup­pa­tase on ke­hit­ty­nyt ? Entä mi­ten vaih­to­tase? Mitä ke­hi­tys tar­koit­taa?

Mit­kä ovat vii­si tär­kein­tä tuon­ti­maa­ta ja vien­ti­maa­ta? Mikä maan kans­sa Suo­mel­la on po­si­tii­vi­sin kaup­pa­tase, eli Suo­mi vie sin­ne enem­män kuin tuo? Mi­ten suu­ri mer­ki­tys Ve­nä­jäl­lä on Suo­men ulko­maan­kau­pal­le?

Mil­lai­sia alu­eel­li­sia ero­ja Suo­men vien­nis­sä on? Mil­lai­nen on euro­a­lu­een tai EU15-mai­den osuus Suo­men vien­nis­tä muu­hun maa­il­maan ver­rat­tu­na?

Tut­ki vien­tiä ja tuon­tia tuo­te­luo­kit­tain ja ta­va­ra­ryh­mit­täin. Mit­kä ovat vii­si tär­kein­tä vien­ti­tuo­tet­ta ja tuon­ti­tuo­tet­ta?

Mi­ten Suo­men vien­nin kil­pai­lu­kyky on ke­hit­ty­nyt? Min­kä ar­ve­let vai­kut­ta­neen ke­hi­tyk­seen?

Vien­ti­ve­toi­set suh­dan­ne­vaih­te­lut

Suo­mi on pie­ni vien­nis­tä riip­pu­vai­nen kan­san­ta­lous. Brut­to­kan­san­tuot­tees­tam­me 40% ker­tyy vien­nis­tä. Suh­dan­ne­vaih­te­lut siir­ty­vät ta­lou­teem­me usein vien­nis­sä ta­pah­tu­vien muu­tos­ten seu­rauk­se­na. Vien­nin kas­vu ai­heut­taa po­si­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia ta­lou­teem­me ja las­ku puo­les­taan ai­heut­taa ne­ga­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia. Vien­nin muu­tok­set ai­heut­ta­vat sa­man­suun­tai­sia ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia.

Kun vien­ti­y­ri­tyk­sil­lä me­nee pa­rem­min, myös työl­li­syys pa­ran­tuu ja koti­ta­louk­sil­la on mah­dol­li­suus li­sä­tä ku­lu­tus­ta, mikä puo­les­taan li­sää koti­mark­ki­noil­la toi­mi­vien yri­tys­ten tuo­tan­toa ja pa­ran­taa nii­den toi­min­ta­e­del­ly­tyk­siä. Esi­merk­ki­nä voi­daan aja­tel­la vaik­ka­pa jään­mur­ta­jan val­mis­ta­mis­ta. Lai­van val­mis­ta­mi­nen (siis vien­nin vil­kas­tu­mi­nen) vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti myös usei­den ali­han­kin­ta­y­ri­tys­ten, jot­ka toi­mit­ta­vat eri­lai­sia lai­van osia, toi­min­taan ja näi­den yri­tys­ten työl­lis­tä­mis­e­del­ly­tyk­set pa­ran­tu­vat mikä vai­kut­taa  työn­te­ki­jöi­den (eli koti­ta­louk­sien) toi­min­taan edel­lä ku­va­tul­la ta­val­la. Luon­nol­li­ses­ti sa­mal­la myös tuon­ti­kin li­sään­tyy, mut­ta ta­lout­ta pi­ris­tä­vä vai­ku­tus on kui­ten­kin suu­rem­pi.

Glo­ba­li­saa­tio on aika­kau­tem­me mega­tren­di, kaik­keen vai­kut­ta­va asia. Six­ten Kork­man mää­rit­te­lee glo­ba­li­saa­ti­on mark­ki­na­ta­lou­den laa­jen­tu­mi­sek­si koko maa­pal­loa kat­ta­vak­si. Kyse ei ole ku­ten­kaan vain ih­mis­ten, ta­va­roi­den, pää­o­mien ja pal­ve­lu­jen liik­ku­mi­ses­ta ja ta­lou­den ra­ken­tei­den muu­tok­sis­ta. Laa­jas­sa mie­les­sä glo­ba­li­saa­ti­ol­la on myös so­si­aa­li­sia, kult­tuu­ri­sia ja po­liit­ti­sia vai­ku­tuk­sia.

Tu­tus­tu T-pai­dan mat­kaan ja glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la.