Suhdannevaihtelut ja talouspolitiikka
Suhdannevaihtelut ovat bruttokansantuotteen vaihtelua. Tuotanto ja taloudellinen toimeliaisuus ei kehity tasaisesti. Suhdannevaihteluja seurataan tarkasti, sillä suurilla muutoksilla on koko talouteen vakavia seurauksia. Tutkimuslaitokset tekevät vuosittain suhdannearvioita siitä, miten eri alojen tilanne tulee kehittymään. Jos suhdanteet kääntyvät laskuun, se näkyy kaikkien talouden toimijoiden tilanteessa. Samoin positiivinen kehitys siirtyy koko talouteen.





Opetushallituksen etälukion sivuilta löytyy hyvä yleisesitys suhdannevaihteluista.
Suomi on pieni viennistä riippuvainen kansantalous ja suhdannevaihtelut siirtyvät talouteemme usein viennissä tapahtuvien muutosten seurauksena. Miten sijoitat oheiseen kuvaajaan viennistä aiheutuvat muutokset:
- vienti kasvaa
- vienti supistuu
- mitä tapahtuu työllisyydelle, tuotannolle, investoinneille, hinnoille ja tuonnille?
Suhadannevaihtelujen vaikutuksia talouden toimintaan voi arvioida oheisen tallukon avulla.





Suhdannevaihtelut ovat viime aikoina ajoittuneet samaan aikaan useimmissa teollisuusmaissa. Samanaikaiset taantumat ovatkin muodostuneet hyvin voimakkaiksi. Yhdysvaltojen merkitys suhdannevaihteluihin on ollut merkittävä. Käytännössä 70 luvun öljykriisin jälkeen jokaisen vuosikymmenen alussa on ollut jonkinlainen taantuma tai lama, mikä on vaikuttanut myös Suomen talouden kehitykseen.





Tutki oheisesta ETLA:n suhdannekuviosta milloin Suomessa on ollut lama, korkeasuhdanne, laskusuhdanne ja noususuhdanne.
Eri talouspolitiikan koulusuunnat ovat pohtineet mm. julkisen vallan roolia ja keinoja talouden suhdannevaihtelujen häiriöiden korjaamiseksi.





Talouspolitiikka
Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Talouspolitiikan tavoitteena on edistää kestävää, työllisyyttä tukevaa talouskasvua ja vähentää julkisentalouden velkaantumista. Tarkoituksena on rakentaa talouden ja hyvinvoinnin vakaa perusta tuleville sukupolville.
Viime vuosien talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on ollut kestävyysvajeen välttäminen. Kestävyysvaje syntyy, kun julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.
Suomen talouspolitiikkaa määrittää myös EU-lainsäädäntö. Se velvoittaa jäsenvaltiot pitämään julkisen talouden tasapainossa ja välttämään liiallisia alijäämiä ja velkaantumista niin, että julkinen talous on kestävällä pohjalla myös pitkällä aikavälillä. Julkinen velka tulee olla alle 60% BKT:stä ja vuotuinen budjettialijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia.
Talouspolitiikka hoidetaan:
- Finanssipolitiikan avulla vaikuttamalla veroihin ja valtion menoihin.
- Tulopolitiikan avulla vaikuttamalla palkkoihin.
- Rahapolitiikan avulla vaikuttamalla korkoihin.
- Valuuttakurssipolitiikalla vaikuttamalla valuutan ulkomaiseen arvoon.