Raha ja pankkitoiminta: lainat, sijoittaminen ja valuuttakurssit

Ra­hoi­tus­mark­ki­noil­la ra­han ky­syn­tä ja tar­jon­ta koh­taa­vat ai­van sa­moin kuin suo­ri­te­mark­ki­noil­la koh­taa­vat ku­lut­ta­jien tar­peet ja hyö­dyk­keet. Siis koti­ta­lou­det ja yri­tyk­set hank­ki­vat raha­mark­ki­noil­ta ra­hoi­tuk­sen han­kin­toi­hin­sa tai si­joit­ta­vat sääs­ty­neet va­ran­sa eri­lai­siin tuot­tei­siin. Pan­kit ja pank­kii­ri­liik­keet huo­leh­ti­vat ra­hoi­tus­mark­ki­noi­den toi­min­nas­ta.

Ra­han ja ra­hoi­tuk­sen hin­ta­na toi­mii kor­ko. Ra­hoi­tus­jär­jes­tel­män kes­kei­se­nä teh­tä­vä­nä ta­lou­des­sa on oh­ja­ta ra­hoi­tus­ta niil­tä joi­den me­not ovat pie­nem­mät kuin tu­lot (sääs­tä­jil­tä)  niil­le jot­ka ha­lu­a­vat ku­lut­taa tai in­ves­toi­da enem­män kuin an­sait­se­vat (ra­hoi­tuk­sen tar­vit­si­joil­le). Toi­sin sa­no­en ra­hoi­tus­jär­jes­tel­män avul­la sääs­tä­jät voi­vat lai­na­ta va­ro­ja ra­hoi­tuk­sen käyt­tä­jil­le.

Jos kor­ko las­kee, ra­hoi­tuk­sen ky­syn­tä kas­vaa. Tämä joh­tuu sii­tä, että ra­hoi­tuk­sen hin­nan las­kies­sa yhä use­am­mat in­ves­toin­ti­hank­keet käy­vät kan­nat­ta­vik­si, niin yri­tys­ten kuin koti­ta­louk­sien kan­nal­ta. Toi­saal­ta taas ko­ron nous­tes­sa ra­hoi­tuk­sen tar­jon­ta, eli sääs­tä­mi­nen, kas­vaa joh­tu­en lai­na­tul­le ra­hal­le saa­ta­van tuo­ton kas­vus­ta.

EKP hal­lit­see raha­mark­ki­noi­ta ja sää­te­lee raha­mark­ki­na­kor­ko­ja. Kes­kus­pank­kien on mah­dol­lis­ta vai­kut­taa kor­ko­ta­soon ja ko­ron vä­li­tyk­sel­lä myös ns. re­aa­li­ta­lou­teen. Eu­roo­pan kes­kus­pank­ki vai­kut­taa kor­ko­ta­soon ns. oha­jus­ko­ron vä­li­tyk­sel­lä. Luo­ton saa­ta­vuu­del­la ja hin­nal­la on tär­keä mer­ki­tys yri­tys­ten in­ves­toin­ti­pää­tös­ten ja ku­lut­ta­jien ku­lu­tus­pää­tös­ten kan­nal­ta. Kun ko­rot nou­se­vat suu­ria in­ves­toin­te­ja ja han­kin­to­ja siir­re­tään myö­hem­mäk­si.

Mi­kä­li kor­ko­ja las­ke­taan (mui­den olo­suh­tei­den py­sy­es­sä en­nal­laan) koti­ta­louk­sil­le on ai­em­paa hou­kut­te­le­vam­paa ku­lut­taa tu­lon­sa kuin sääs­tä ne. Sääs­töis­tä ei saa yhtä hy­vää tuot­toa (kor­koa) kuin en­nen. Muu­tos ku­lut­ta­mi­ses­sa ja sääs­tä­mi­ses­sä ai­heut­ta vai­ku­tuk­sia re­aa­li­ta­lou­teen. Täs­sä ta­pauk­ses­sa ku­lu­tuk­sen li­sään­ty­es­sä ta­va­roi­den ja pal­ve­lui­den ky­syn­tä ylit­tää tar­jon­nan, mikä puo­les­taan ai­heut­taa hin­to­jen nou­su­pai­nei­ta (mui­den olo­suh­tei­den py­sy­es­sä en­nal­laan).

Lai­naa ot­ta­es­saan kan­nat­taa eri pank­ke­ja kil­pai­lut­taa ja ver­tail­la kes­ke­nään. Lai­na­kus­tan­nuk­set ovat muu­ta­kin kuin luo­tos­ta mak­set­ta­va kor­ko.

Lai­nan ly­hen­nys­tapa vai­kut­taa lai­nan­hoi­to­kus­tan­nuk­siin. Luot­toa ot­ta­es­sa on syy­tä va­rau­tua sii­hen, että kai­kis­sa ti­lan­teis­sa pys­tyy mak­sa­maan lai­nan­sa ta­kai­sin. Lai­na­mää­rä on mi­toi­tet­ta­va oman mak­su­ky­vyn mu­kai­sek­si, ett­ei tule yli­vel­kaan­tu­mi­sen ris­kiä.

Euro­kam­puk­sen lai­na­las­ku­rin avul­la voit si­mu­loi­da lai­nan ot­ta­mis­ta.

Si­joit­ta­mi­nen

Si­joit­ta­jan tu­lee ot­taa huo­mi­oon mo­nia asi­oi­ta poh­ties­saan eri si­joi­tus­vaih­to­eh­to­ja:

• Kuin­ka pal­jon ra­haa voin si­joit­taa?
• Kuin­ka pit­käk­si ajak­si voin ra­ha­ni si­joit­taa?
• Kuin­ka suu­ren ris­kin olen val­mis ot­ta­maan sii­tä, että me­ne­tän pää­o­ma­ni?
• Mil­lai­sia ku­lu­ja si­joi­tus­vaih­to­eh­toon liit­tyy?
• Mikä vai­kut­taa tuot­toon ja mis­tä se muo­dos­tuu?

In­ter­ne­tin myö­tä eri­lai­set si­joi­tus­hui­jauk­set ovat li­sään­ty­neet, ns. py­ra­mi­di­hui­jauk­set ovat yleis­ty­neet. Mi­kä­li si­nul­le lu­va­taan suu­ria tu­lo­ja no­pe­as­ti ja hel­pol­la kun vär­väät mu­kaan uu­sia jä­se­niä … ky­sees­sä saat­taa olla py­ra­mi­di­hui­jaus. Jos jo­kin tar­jous tun­tuu lii­an hy­väl­tä ol­lak­seen tot­ta – se ei ole tot­ta!

Val

Valuuttakurssit

Va­luut­ta­kurs­si = Va­luu­tan hin­ta toi­sen maan ra­has­sa.

Va­luut­to­jen arvo mää­räy­tyy päi­vit­täin maa­il­man­laa­jui­sil­la mark­ki­noil­la ky­syn­nän ja tar­jon­nan mu­kaan. Pu­hu­taan kel­lu­vis­ta va­luut­ta­kurs­seis­ta. Va­luut­ta­mark­ki­noil­la kaup­paa käy­vät: 1) vien­ti­y­ri­tyk­set 2) si­joit­ta­jat ja 3) spe­ku­loi­jat.

Ulko­maa­lai­set tar­vit­se­vat eu­ro­ja os­taak­seen euro­a­lu­eel­ta ta­va­roi­ta tai si­joit­taak­seen euro­a­lu­eel­le ja näin muo­dos­tuu va­luu­tan ky­syn­tä. Euro­va­luu­tan tar­jon­nas­ta päät­tää EKP.

DE­VAL­VOI­TU­MI­NEN = Va­luu­tan ar­von heik­ke­ne­mi­nen suh­tees­sa toi­seen va­luut­taan. Mikä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä

= Kun eu­rol­la saa vä­hem­män ulko­maan va­luut­taa.
= Kun ulko­maan va­luut­taa tar­vi­taan vä­hem­män eu­roik­si vaih­det­ta­es­sa.
= Ulko­maan va­luut­ta vah­vis­tuu suh­tees­sa eu­roon. (Dol­la­ri on vah­vis­tu­nut…)

RE­VAL­VOI­TU­MI­NEN = Va­luu­tan ar­von vah­vis­tu­mi­nen suh­tees­sa toi­seen va­luut­taan. Mikä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä

= Kun eu­rol­la saa enem­män ulko­maan va­luut­taa.
= Kun ulko­maan va­luut­taa tar­vi­taan enem­män eu­roik­si vaih­det­ta­es­sa.
= Ulko­maan va­luut­ta heik­ke­nee suh­tees­sa eu­roon. (Dol­la­ri on hei­ken­ty­nyt…)