Kysyntä, tarjonta ja markkinat

Mark­ki­na­ta­lous­jär­jes­tel­mäs­sä hin­nat mää­räy­ty­vät ky­syn­nän ja tar­jon­nan yh­teis­vai­ku­tuk­ses­ta. Jos hyö­dyk­keen hin­ta on ku­lut­ta­jien mie­les­tä lii­an kor­kea, hyö­dy­ke ei mene kau­pak­si. Tä­män seu­rauk­se­na syn­tyy lii­ka­tar­jon­taa ja myy­jän on las­ket­ta­va hin­taa saa­dak­seen tuot­teen­sa kau­pak­si. Toi­saal­ta lii­an al­hai­sen hin­noit­te­lun seu­rauk­se­na ky­syn­tä ylit­tää tar­jon­nan (kos­ka useim­pien hyö­dyk­kei­den ky­syn­tä kas­vaa hin­nan las­kies­sa) jol­loin myy­jän kan­nat­taa nos­taa tuot­teen­sa hin­taa.

Se, mil­le ta­sol­le hyö­dyk­keen hin­ta aset­tuu riip­puu kil­pai­lun luon­tees­ta, eli myy­jien ja os­ta­jien luku­mää­räs­tä. Ta­lous­tie­tees­sä py­ri­tään ku­vaa­maan ky­syn­nän, tar­jon­nan ja hin­to­jen suh­det­ta yk­sin­ker­tais­te­tuil­la ku­vaa­jil­la.

KY­SYN­TÄ

Ky­syn­näl­lä tar­koi­te­taan sitä hyö­dy­ke­mää­rää, jon­ka ku­lut­ta­jat ha­lu­a­vat os­taa tie­tyl­lä hin­nal­la, eli osto­ha­luk­kuut­ta. Arki­ko­ke­mus osoit­taa, että useim­pien hyö­dyk­kei­den ky­syn­tä kas­vaa hin­nan las­kies­sa. Ky­syn­tä­käy­rän pys­ty­ak­se­lil­la on hin­ta ja vaa­ka-ak­se­lil­la mää­rä, jo­ten ky­syn­tä­käy­rän voi­daan pää­tel­lä ole­van oi­ke­al­le las­ke­va.

Se, mitä hyö­dyk­kei­tä koti­ta­lou­det os­ta­vat, riip­puu

• hyö­dyk­kei­den hin­nas­ta
• koti­ta­louk­sien käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta tu­lois­ta
• mui­den hyö­dyk­kei­den hin­nas­ta
• ku­lut­ta­jien miel­ty­myk­sis­tä

TAR­JON­TA

Tar­jon­nal­la tar­koi­te­taan yri­tys­ten myyn­ti­ha­luk­kuut­ta. Tar­jon­ta­käy­rä osoit­taa kuin­ka pal­jon jo­ta­kin hyö­dy­ket­tä ol­laan val­mii­ta myy­mään kul­la­kin mah­dol­li­sel­la hin­nal­la. On il­meis­tä, että hin­nan nous­tes­sa tar­jot­tu mää­rä kas­vaa. Tar­jon­ta­käy­rän pys­ty­ak­se­lil­la on hin­ta ja vaa­ka-ak­se­lil­la mää­rä, jo­ten tar­jon­ta­käy­rän voi­daan pää­tel­lä ole­van oi­ke­al­le nou­se­va.

Hyö­dyk­keen tar­jon­ta riip­puu

• sen hin­nas­ta,
• mui­den hyö­dyk­kei­den hin­nois­ta
• sekä tuo­tan­to-olo­suh­tei­den muu­tok­sis­ta.

MARK­KI­NAT

Raha­ta­lou­des­sa mark­ki­noil­ta han­ki­taan hyö­dyk­kei­tä ra­han vä­li­tyk­sel­lä tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sek­si. Raha toi­mii ar­von mit­ta­na, vaih­don vä­li­nee­nä ja ar­von säi­lyt­tä­jä­nä. Mark­ki­na­me­ka­nis­min avul­la hyö­dyk­keil­le mää­räy­tyy hin­ta, joka vas­taa ku­lut­ta­jien tu­lo­ja ja miel­ty­myk­siä. Mark­ki­noil­la ky­syn­tä ja tar­jon­ta pyr­ki­vät tasa­pai­noon, min­kä voi­daan kat­soa joh­tu­van sii­tä, että tar­jon­ta pyr­kii so­peu­tu­maan ky­syn­tään. Hy­vin toi­mi­vat mark­ki­nat te­hos­ta­vat tuo­tan­toa ja kan­nus­ta­vat in­no­vaa­ti­oi­hin. Mark­ki­nat ovat tasa­pai­nos­sa sil­loin kun tuot­teen hin­ta mark­ki­noil­la on sel­lai­nen, että ky­syn­tä vas­taa tar­jon­taa.

Ky­syn­tä- ja tar­jon­ta­käy­rät ovat esi­merk­ke­jä ta­lous­tie­dos­sa käy­tet­tä­vis­tä mal­leis­ta, joi­den avul­la py­ri­tään hah­mot­ta­maan moni­mut­kais­ta to­del­li­suut­ta ja ta­lou­del­li­sia il­mi­öi­tä. Ohei­ses­sa PDF -tie­dos­tos­sa esi­te­tään mi­ten lii­ka­ky­syn­tä- ja -tar­jon­ta syn­ty­vät sekä poh­di­taan esi­merk­ki­nä jää­te­lö­mark­ki­noil­la ta­pah­tu­via muu­tok­sia.

TA­LOUS­JÄR­JES­TEL­MÄT

Yh­teis­kun­nas­sa on jol­lain ta­voin pää­tet­tä­vä mitä tuo­te­taan, mil­lai­sel­la tuo­tan­to­tek­nii­kal­la tuo­te­taan ja kuka hyö­dyk­keet saa. Täl­lä pe­rus­teel­la voi­daan ero­tel­la eri­lai­sia ta­lous­jär­jes­tel­miä. Ta­lous­jär­jes­tel­mät pe­rus­tu­vat eri­kois­tu­mi­seen. Eri­kois­tu­mi­nen joh­tuu mm. val­ti­oi­den luon­tai­sis­ta erois­ta. Eri­kois­tu­mi­nen tuo har­jaan­tu­mi­sen ja työn­jaon mu­ka­na te­hok­kuut­ta tuo­tan­toon ja suur­tuo­tan­non edut. Ka­pi­ta­lis­mi tar­koit­taa sitä, että tuo­tan­non­te­ki­jät ovat yk­si­tyis­o­mis­tuk­ses­sa ja so­si­a­lis­min peri­aat­tee­na on, että tuo­tan­non­te­ki­jät ovat val­ti­on omis­tuk­ses­sa. Vii­me ai­koi­na on ryh­dyt­ty pu­hu­maan myös uu­den­lai­ses­ta ta­lous­jär­jes­tel­mäs­tä, ja­ka­mis­ta­lou­des­ta.

Olen­nai­sia ky­sy­myk­siä ver­tail­ta­es­sa eri ta­lous­jär­jes­tel­miä ovat:

• Pal­jon­ko ta­lou­des­sa on toi­mi­joi­ta?
• Kuka omis­taa tuo­tan­non­te­ki­jät?
• Mi­ten hin­nat pää­te­tään?
• Mikä on toi­mi­joi­den pää­mää­rä?
• Mi­ten tuo­tan­non tu­lok­set ja­e­taan?

TÄY­DEL­LI­NEN KIL­PAI­LU JA MO­NO­PO­LI

Mark­ki­noi­den toi­min­ta on täy­del­lis­tä sil­loin kun mark­ki­noil­la on pal­jon os­ta­jia ja myy­jiä ja jo­kai­nen tie­tää, ett­ei hä­nen pää­tök­sil­lään ole mi­tään mer­ki­tys­tä mark­ki­noi­den koko­nais­ti­laan. Täy­del­li­sen kil­pai­lun mark­ki­nat ovat lä­hin­nä te­o­reet­ti­nen yk­sin­ker­tais­tus.

To­del­li­suu­des­sa val­lit­see eri­lai­sia epä­täy­del­li­sen kil­pai­lun muo­to­ja, mis­tä ääri­pää­nä on mo­no­po­li. Mo­no­po­li­ti­lan­tees­sa mark­ki­noil­la on vain yksi myy­jä ja se voi va­paas­ti aset­taa tuot­teel­le hin­nan. Mo­no­po­lia pi­de­tään ku­lut­ta­jan kan­nal­ta epä­e­dul­li­se­na, kos­ka tuot­teen hin­ta on täl­löin kor­ke­am­pi kuin se oli­si, jos val­lit­si­si va­paa kil­pai­lu.