Talouskasvu ja hyvinvointi

Ta­lous­kas­vu on sitä, että hyö­dyk­kei­tä, eli ta­va­roi­ta ja pal­ve­lui­ta tuo­te­taan enem­män kuin ai­kai­sem­min. BRUT­TO­KAN­SAN­TUO­TE (BKT) tar­koit­taa kan­san­ta­lou­des­sa tuo­tet­tu­jen hyö­dyk­kei­den koko­nais­mää­rää ra­has­sa tiet­ty­nä ajan­jak­so­na, ta­val­li­sim­min yh­den vuo­den ai­ka­na.  BRUT­TO­KAN­SAN­TUOT­TEEN kas­vu tar­koit­taa ta­lous­kas­vua. Ta­lous­kas­vuun vai­kut­ta­vat:

1. työn tuot­ta­vuus
2. kou­lu­tus ja osaa­mi­nen
3. in­ves­toin­nit
4. in­no­vaa­ti­ot (tek­nii­kan ke­hit­tä­mi­nen)

Eri mai­den elin­taso­ver­tai­lus­sa BKT–lu­vut ja­e­taan maan asu­kas­lu­vul­la, jol­loin saa­daan kes­ki­mää­räi­nen BKT asu­kas­ta koh­ti, mikä kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa ylei­ses­ti käy­tet­ty kan­san­ta­lou­den mit­ta­ri. Ohei­se­na on kak­si eri­lais­ta Ti­las­to­kes­kuk­sen tuot­ta­maa ku­vaa­jaa Suo­men BKT:n ke­hi­tyk­ses­tä. Mitä ku­vaa­jat ker­to­vat?

Elin­ta­soa eri mais­sa voi­daan tut­kia ver­taa­mal­la tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den hin­to­ja suh­tees­sa tu­loi­hin, täl­löin pu­hu­taan osto­voi­ma­kor­ja­tus­ta brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Tut­ki­mal­la  osto­voi­ma­kor­jat­tua brut­to­kan­san­tuo­tet­ta asu­kas­ta koh­den, saa­daan yleis­kuva eri mai­den elin­taso­e­rois­ta. Ohei­ses­sa ku­vaa­jas­sa ver­tail­laan EU-mai­ta. Yli­voi­mai­ses­ti rik­kain val­tio Eu­roo­pas­sa ja koko maa­il­mas­sa on Lu­xem­burg. Suo­mi si­joit­tuu BKT -ti­las­tois­sa maa­il­man 20 rik­kaim­man val­ti­on jouk­koon.

BKT ei mit­taa eikä huo­mi­oi täy­sin:

1. koti­työ­tä ja opis­ke­lua
2. har­ma­ta (lai­ton­ta) ta­lout­ta (ar­vi­o­na)
3. luon­tais­ta­lout­ta
4. mitä tuo­te­taan
5. mi­ten tu­lot ja­kau­tu­vat kan­sa­lais­ten kes­ken
6. mis­sä kun­nos­sa tuo­tan­to­ko­neis­to on

Ta­lou­den kas­vul­la on kes­kei­nen vai­ku­tus koko yh­teis­kun­nan ke­hi­tyk­seen. Ta­lou­del­li­sen kas­vun tu­lee olla jat­ku­vaa ja luon­teel­taan työl­lis­tä­vää, jot­ta suo­ma­lai­sen hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­nan ja laa­jan so­si­aa­li­sek­to­rin me­no­jen ra­hoit­ta­mi­nen vero­tu­loil­la oli­si mah­dol­lis­ta. Yksi tär­keim­mis­tä ta­lous­kas­vun te­ki­jöis­tä on tek­no­lo­gi­an ke­hit­ty­mi­nen. Tek­no­lo­gia luo mah­dol­li­suuk­sia tuot­ta­vuu­den pa­ran­tu­mi­sen myö­tä kas­vun jat­ku­mi­sel­le ja sa­mal­la hil­lit­see luon­non­va­ro­jen käyt­töä.

Ke­hi­tys ja hy­vin­voin­ti on pal­jon muu­ta­kin kuin ta­lous­kas­vua. IN­HI­MIL­LI­SEN KE­HI­TYK­SEN pe­rus­a­ja­tus on, että ih­mi­nen voi mah­dol­li­sim­man pit­käl­le va­li­ta mil­lais­ta elä­mää ha­lu­aa elää. In­hi­mil­li­sen ke­hi­tyk­sen pe­rus­e­del­ly­tyk­siä ovat:

• pit­kä ja ter­ve elä­mä
• mah­dol­li­suus hank­kia tie­toa
• riit­tä­vään elin­ta­soon tar­vit­ta­vat re­surs­sit

In­hi­mil­li­sen ke­hi­tyk­sen in­dek­si (HDI = Hu­man De­ve­lop­ment In­dex) mit­taa ke­hi­tys­tä seu­raa­vil­la muut­tu­jil­la:

• odo­tet­ta­vis­sa ole­va elin­ikä
• saa­vu­tet­tu kou­lu­tus­taso ja ai­kuis­ten luku­tai­to
• osto­voi­ma­kor­jat­tu brut­to­kan­san­tuo­te hen­keä koh­den

Hy­vin­voin­tia mi­tat­ta­es­sa voi­daan huo­mi­oi­da In­hi­mil­li­sen ke­hi­tyk­sen li­säk­si myös ym­pä­ris­tö­hai­tat ja ih­mis­ten ko­ke­ma hy­vin­voin­ti. AI­DON KE­HI­TYK­SEN IN­DI­KAAT­TO­RI (GPI = Ge­nui­ne Prog­ress In­di­ca­tor) ot­taa huo­mi­oon mm.:

• yk­si­tyi­sen ku­lu­tuk­sen ja koti­työn
• elä­män­laa­tuun liit­ty­vät te­ki­jät (kou­lu­tus, tu­lon­jako, työl­li­syys, ri­kol­li­suus)
• ai­heu­tu­neet ym­pä­ris­tö­hai­tat (luon­non­va­ro­jen käyt­tö, on­net­to­muu­det)

EKO­LO­GI­NEN JA­LAN­JÄL­KI ker­too, kuin­ka suu­ri maa- ja vesi­alue tar­vi­taan ih­mi­sen tai ih­mis­ryh­män ku­lut­ta­man ra­vin­non, ma­te­ri­aa­lien ja ener­gi­an tuot­ta­mi­seen sekä syn­ty­nei­den jät­tei­den kä­sit­te­lyyn. Jos kaik­ki eläi­si­vät niin kuin suo­ma­lai­set, tar­vit­tai­siin 3,5 maa­pal­loa! WWF jul­kai­see jat­ku­vas­ti ra­port­te­ja ja sel­vi­tyk­siä ym­pä­ris­tö­ai­heis­ta ja maa­il­man ti­las­ta.

HII­LI­JA­LAN­JÄL­KI viit­taa tuot­teen, toi­min­nan tai pal­ve­lun ai­heut­ta­maan il­mas­to­kuor­maan eli sii­hen, kuin­ka pal­jon kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja tuot­teen tai toi­min­nan elin­kaa­ren ai­ka­na syn­tyy. Suo­men Ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen ke­hit­tä­mä las­ku­ri, Il­mas­to­di­eet­ti, on työ­kalu kan­sa­lais­ten omien kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen seu­ran­taan ja vä­hen­tä­mi­seen.

ON­NEL­LI­SEN MAA­PAL­LON IN­DEK­SI (Hap­py Pla­net In­dex, HPI) ku­vaa eri val­ti­oi­den ky­kyä tuot­taa on­nel­li­sia elin­vuo­sia suh­tees­sa maa­pal­lon luon­non­va­ro­jen ku­lu­tuk­seen. In­dek­si las­ke­taan ker­to­mal­la odo­tet­ta­vis­sa ole­va elin­ikä ih­mis­ten tyy­ty­väi­syy­del­lä ja ja­ka­mal­la tu­los eko­lo­gi­sel­la ja­lan­jäl­jel­lä.

Vii­mei­sen sa­dan vuo­den ai­ka­na te­ol­lis­tu­neis­sa mais­sa voi­daan aja­tel­la ylei­ses­ti ot­ta­en olo­jen pa­ran­tu­neen ta­lous­kas­vun ja glo­ba­li­saa­ti­on myö­tä. Vau­ras­tu­mi­nen on tar­koit­ta­nut käy­tän­nös­sä enem­män kou­lu­tus­ta, va­paa-ai­kaa, li­sää elin­vuo­sia ja ter­veyt­tä, mat­kus­ta­mis­ta jne. Ih­mi­set vau­rais­sa mais­sa ei­vät ole val­mii­ta luo­pu­maan hy­vin­voin­nis­taan. Ta­lous­kas­vu ei ole kui­ten­kaan ja­kaan­tu­nut ta­sai­ses­ti eri val­ti­oi­den kes­ken, saa­ti si­ten kan­sa­lais­ten kes­kuu­des­sa. Maa­pal­lon ta­lou­del­li­set, po­liit­ti­set, so­si­aa­li­set ja ym­pä­ris­töön liit­ty­vät on­gel­mat ovat suu­rel­ta osin yh­tei­siä ja ne voi­daan rat­kais­ta uu­den tek­no­lo­gi­an ja kan­sain­vä­li­sen yh­teis­työn avul­la.