Suomen elinkeinorakenteen muutoksesta

Elin­kei­no­ra­ken­ne ker­too, mil­lä aloil­la ih­mi­set työs­ken­te­le­vät. Suo­mi on ke­hit­ty­nyt hy­vin­kin no­pe­as­ti maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­ta pal­ve­lu­yh­teis­kun­nak­si. Tek­no­lo­gi­an ke­hit­ty­mi­nen ja kou­lu­tus ovat ol­leet kes­kei­ses­sä ase­mas­sa muu­tok­seen so­peu­tu­mi­ses­sa.

Suo­men te­ol­li­suus­tuo­tan­to no­jau­tui it­se­näi­syy­den ajan alus­sa puu- ja pa­pe­ri­te­ol­li­suu­teen. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen ko­nei­den ja lait­tei­den val­mis­tus nou­si sota­kor­vaus­ten mak­sa­mi­sen myö­tä tär­keim­mäk­si te­ol­li­suu­den toi­mi­a­lak­si. 1990-lu­vun puo­li­vä­lin te­ol­li­suu­den ra­ken­ne­muu­tok­sen jäl­keen elekt­ro­niik­ka- ja säh­kö­tuot­tei­den val­mis­tuk­ses­ta on tul­lut ja­los­tus­ar­vol­la mi­ta­ten tär­kein toi­mi­ala. Suu­ri osa Suo­mes­sa tuo­te­tuis­ta ta­va­rois­ta on vie­ty ulko­mail­le, ja sik­si kan­sain­vä­li­nen ta­lous ja sen ke­hi­tys on vai­kut­ta­nut suu­res­ti Suo­men te­ol­li­suus­tuo­tan­toon.

Suo­men ta­lous­his­to­ri­as­sa de­val­vaa­ti­oil­la on ol­lut tär­keä te­ol­li­suus­tuo­tan­non kas­vua kiih­dyt­tä­vä vai­ku­tus. Suo­mi on 1930-lu­vul­ta 1990-lu­vul­le de­val­voi­nut va­luut­tan­sa jo­kai­sel­la vuo­si­kym­me­nel­lä vä­hin­tään ker­ran. Yh­teis­va­luu­tan olois­sa ja toi­saal­ta yri­tys­ten kan­sain­vä­lis­ty­es­sä de­val­vaa­ti­oi­ta ei voi enää käyt­tää ta­lous­po­li­tii­kan vä­li­nee­nä.

Kai­kis­sa te­ol­lis­tu­neis­sa mais­sa yksi­ker­tai­sim­mat ih­mis­työ­val­tai­set tuo­tan­to­työt ovat siir­ty­neet hal­van työ­voi­man mai­hin, niin on ta­pah­tu­nut myös suo­ma­lais­ten yri­tys­ten koh­dal­la. Ro­bot­ti­tek­no­lo­gi­an ja di­gi­taa­li­sen ke­hit­ty­mi­sen myö­tä tuo­tan­toa on vii­me vuo­si­na tul­lut län­si­mai­hin ta­kai­sin mm. va­kai­den ja tur­val­lis­ten olo­jen sekä hy­vän inf­ra­struk­tuu­rin vuok­si.

Suo­mi on pie­ne­nä vien­ti­ve­toi­se­na ja avoi­me­na ta­lou­te­na poik­keuk­sel­li­sen al­tis maa­il­man ta­lou­den muu­tok­sil­le ja suh­dan­teil­le. Tämä on nä­ky­nyt 2000-lu­vun puo­les­ta vä­lis­tä läh­tien met­sä­te­ol­li­suu­den ja elekt­ro­niik­ka­te­ol­li­suu­den no­pe­a­na taan­tu­ma­na. No­ki­an ja Sa­lon yh­tei­sis­tä vai­heis­ta saa hy­vän ku­van ohei­ses­ta Yle:n uu­ti­ses­ta.

Elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tok­sen voi tii­vis­tää si­ten, että te­ol­li­suu­den osuus Bkt:stä ja työ­voi­mas­ta on las­ke­nut ja pal­ve­lui­den osuus on kas­va­nut. Kui­ten­kin pal­ve­lu­a­loil­la­kin on edes­sä omat haas­teen­sa. Esi­mer­kik­si ku­lut­ta­jien käyt­täy­ty­mi­sen ja ky­syn­nän muut­tu­mi­nen (eko­lo­gi­suus & net­ti­kaup­pa) pa­kot­ta­vat yri­tyk­set ar­vi­oi­maan toi­min­taan­sa uu­del­la ta­val­la.

Suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan ra­ken­ne­muu­tok­sel­la on ha­vait­ta­vis­sa myös maan­tie­teel­li­nen ulot­tu­vuus:

• Vä­es­tön si­joit­tu­mi­nen kas­vu­kes­kuk­siin ja nii­den ym­pä­rys­kun­tiin pää­osin Ete­lä-Suo­mes­sa.
• Nuo­ren ja kou­lu­te­tun työ­voi­man si­joit­tu­mi­nen kas­vu­kes­kuk­siin.
• Uu­sien työ­paik­ko­jen syn­ty­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja muu­ta­mil­la muil­la kau­pun­ki­a­lu­eil­la.
• Maa­seu­dun hil­je­ne­mi­nen al­ka­en jo 1960-lu­vul­ta ja vä­es­tön ikään­ty­mi­nen maa­seu­dul­la.
• Koko maan ar­von­li­säyk­ses­tä ja vien­nis­tä suu­rin osa syn­tyy ver­rat­tain pie­nel­lä maan­tie­teel­li­sel­lä alu­eel­la.

Mui­ta suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan vii­me­vuo­sien ja tu­le­vai­suu­den muu­tok­sia ja haas­tei­ta ovat:

• vä­es­tön ikään­ty­mi­nen ja sii­tä mah­dol­li­ses­ti ai­heu­tu­va työ­voi­ma­pula
• moni­kult­tuu­ri­suu­den kas­vu
• säh­köis­ten pal­ve­lui­den yleis­ty­mi­nen ja di­gi­ta­li­soi­tu­mi­nen (kiin­te­än asi­oin­nin vä­he­ne­mi­nen)
• työn te­ke­mi­sen uu­det muo­dot (etä­työ, liik­ku­va työ, ly­hy­et työ­jak­sot)

Maa­il­man­laa­jui­ses­ti koh­taam­me seu­raa­vat glo­baa­lit suur­muu­tok­set:

• Il­mas­ton­muu­tos
• Luon­non­va­ro­jen eh­ty­mi­nen/eko­lo­gi­set ris­kit
• Maa­il­man­po­li­tii­kan voi­ma­suh­tei­den muut­tu­mi­nen
• Ta­lou­den in­teg­raa­tio

Fi­nans­si­krii­sis­tä 2009 käyn­nis­ty­nyt ma­ta­lan kas­vun jak­so on esi­merk­ki ta­lou­den suh­dan­ne­vaih­te­luis­ta. Tyy­pil­li­ses­ti par­hail­laan poh­di­taan ta­lous­tie­teen pe­rus­a­si­oi­ta: mik­si lama tuli ja mik­si sitä ei osat­tu en­nus­taa. Osa en­nus­taa, ett­ei täs­tä enää nous­ta ja ta­lou­den hy­vät ajat on nyt näh­ty. Ta­lous­his­to­ria osoit­taa kui­ten­kin, että la­mas­ta on sel­vit­ty. Sitä on vai­kea en­nus­taa mil­loin lama päät­tyy ja mikä on se te­ki­jä joka nos­taa Suo­men la­mas­ta.

1930-lu­vul­la la­man päät­ty­mi­sen kes­kei­nen te­ki­jä oli kul­ta­kan­nas­ta ir­rot­tau­tu­mi­nen ja de­val­vaa­tio sekä sen vauh­dit­ta­ma­na pa­pe­rin­vien­nin no­pea kas­vu. Li­säk­si kas­vua li­sä­si koti­mark­ki­noi­den ky­syn­nän kas­vu. 1970-lu­vul­la tär­kein te­ki­jä oli kah­den­vä­li­nen kaup­pa Neu­vos­to­lii­ton kans­sa. Neu­vos­to­lii­ton öljy­tu­lot mah­dol­lis­ti­vat osal­taan myös Suo­men vien­ti­sek­to­rin me­nes­ty­mi­sen. 1990-lu­vul­la te­ki­jä oli No­kia ja tek­no­lo­gi­a­te­ol­li­suu­den kas­vu. 2009 la­man jäl­keen Aa­si­an mai­den ta­lou­den kas­vu ja ky­syn­tä sekä suo­ma­lais­ten yri­tys­ten me­nes­ty­mi­nen niil­lä mark­ki­noil­la on mo­nen tut­ki­jan mie­les­tä kriit­ti­nen te­ki­jä.