Taloustiedon käsitteet

Ta­lous­tie­dos­sa on pal­jon kä­sit­tei­tä. Ta­lous­tie­don kie­li on eng­lan­ti ja usein kä­sit­teen mer­ki­tys avau­tuu ”suo­men­ta­mal­la”. Ta­lous­tie­don sa­nas­toa saa­te­taan käyt­tää arki­kie­les­sä pal­jon­kin ja ne tun­tu­vat tu­tuil­ta. Kui­ten­kaan nii­den mer­ki­tys­tä ei vält­tä­mät­tä ole poh­dit­tu ta­lous­tie­don näkö­kul­mas­ta. Ohei­se­na esi­mer­kin­o­mai­ses­ti muu­ta­mia pe­rus­kä­sit­tei­tä ryh­mi­tel­ty­nä:

TA­LOU­DEN PE­RUS­KÄ­SIT­TEI­TÄ:

TAR­PEET

Kai­ken in­hi­mil­li­sen toi­min­nan pe­rim­mäi­se­nä tar­koi­tuk­se­na on tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­nen. Tar­peet ja­e­taan esim. bi­o­lo­gi­siin ja so­si­aa­li­siin tar­pei­siin.

HYÖ­DYK­KEET

Tar­peet tyy­dy­te­tään hyö­dyk­keil­lä. Hyö­dy­ke voi olla ta­va­ra tai pal­ve­lu. Jot­kin hyö­dyk­keet ovat il­mai­sia ja nii­tä on saa­ta­vil­la ra­jat­to­mas­ti, ku­ten esim. au­rin­gon valo ja puh­das ilma. Näis­tä hyö­dyk­keis­tä voi­daan käyt­tää ni­mi­tys­tä va­paat hyö­dyk­keet.

NIUK­KUUS

Useim­pia hyö­dyk­kei­tä on tar­jol­la ra­jal­li­ses­ti. Tar­pei­ta on enem­män kuin nii­den tyy­dyt­tä­mi­seen tar­vit­ta­via hyö­dyk­kei­tä. Niuk­ko­jen hyö­dyk­kei­den käyt­tö tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­seen saa ai­kaan ta­lou­del­lis­ta toi­min­taa. Niu­kal­le hyö­dyk­keel­le mää­räy­tyy hin­ta. Niuk­ko­ja hyö­dyk­kei­tä voi­daan kut­sua ta­lou­del­li­sik­si hyö­dyk­keik­si.

KU­LU­TUS­HYÖ­DYK­KEET

Ku­lu­tus­hyö­dyk­keet ovat sel­lai­sia hyö­dyk­kei­tä, jot­ka tyy­dyt­tä­vät ih­mis­ten tar­pei­ta vä­lit­tö­mäs­ti esim. ku­lu­tus­ta­va­rat ja koti­ta­louk­sien käy­tös­sä ole­vat pal­ve­lut.

TUO­TAN­TO­HYÖ­DYK­KEET

Tuo­tan­to­hyö­dyk­keik­si lu­e­taan ne hyö­dyk­keet joi­den avul­la ku­lu­tus­hyö­dyk­kei­tä tuo­te­taan, ku­ten esim. ko­neet, teh­das­ra­ken­nuk­set, huo­lin­ta jne.

TUO­TAN­NON­TE­KI­JÄT

Tuo­tan­nos­sa ta­lou­del­li­sia voi­ma­va­ro­ja yh­dis­te­tään hyö­dyk­kei­den ai­kaan­saa­mi­sek­si. Sik­si ta­lou­del­li­sia voi­ma­va­ro­ja kut­su­taan usein tuo­tan­non­te­ki­jöik­si. Tuo­tan­non­te­ki­jät ja­e­taan kol­meen ryh­mään: 1) luon­non­va­rat, 2) työ­voi­ma ja 3) pää­oma. Luon­non­va­roi­hin kuu­lu­vat kaik­ki maas­ta saa­ta­vat raa­ka-ai­neet, työ­voi­ma koos­tuu tuo­tan­nos­sa käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta fyy­si­sis­tä ja hen­ki­sis­tä ih­mis­ky­vyis­tä sekä pää­oma koos­tuu niis­tä tuo­tan­nos­sa käy­tet­tä­vis­tä voi­ma­va­rois­ta, jot­ka on tuo­tet­tu jo ai­em­min esim. ko­neet, lait­teet, ra­ken­nuk­set ym.

IN­VES­TOIN­TI

Pää­oman mää­rän li­sää­mis­tä kut­su­taan in­ves­toin­nik­si. Arki­kie­les­sä pää­oma tar­koit­taa ra­haa tai arvo­pa­pe­ria, eikä sitä tule se­koit­taa ta­lou­del­li­seen in­ves­toin­tiin.

VA­LIN­TA

Kun kaik­kia tar­pei­ta ei voi­da hyö­dyk­kei­den niuk­kuu­den vuok­si tyy­dyt­tää, syn­tyy va­lin­ta­ti­lan­ne. Koti­ta­lou­det, yri­tyk­set ja yh­teis­kun­nat jou­tu­vat te­ke­mään jat­ku­vas­ti eri­lai­sia va­lin­to­ja. Teh­dyil­lä va­lin­noil­la on aina vai­ku­tuk­sia mui­hin asi­oi­hin ja näin syn­tyy eri­lai­sia ta­lou­del­lis­ta toi­min­taa eri­lai­si­ne on­gel­mi­neen.

KAN­SAN­TA­LOU­DEN TUO­TAN­TO­MAH­DOL­LI­SUU­DET

Kan­san­ta­lous toi­mii myös niuk­kuu­den alai­se­na ja sil­lä on käy­tet­tä­vä­nään tie­tyl­lä het­kel­lä vain tiet­ty mää­rä tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä. Kan­san­ta­lou­den te­hok­kuut­ta ar­vi­oi­ta­es­sa tu­lee siis tar­kas­tel­la ovat­ko luon­non­va­rat, työ­voi­ma ja pää­oma te­hok­kaas­sa käy­tös­sä. Jos kan­san­ta­lous käyt­tää kaik­ki tuo­tan­to­mah­dol­li­suu­ten­sa, sen sa­no­taan toi­mi­van te­hok­kaas­ti.

Kurs­sin tär­keim­pien kä­sit­tei­den mää­rit­te­ly on hyvä teh­dä ohei­sen oppi­tun­nil­la har­joi­tel­lun mal­lin mu­kaan: 1) sana­kir­ja­mää­ri­tel­mä, 2) esi­merk­ki, 3) sy­ven­tä­mi­nen ja 4) poh­din­ta.

Ta­lous­tie­don kurs­siPiek­sä­mäen lu­kio17.2.2014