Taloustieto

Ta­lous­tie­don kurs­sis­ta tu­lee yh­teis­kun­ta­opin ko­kee­seen yleen­sä 1 pe­rus­teh­tä­vä ja yksi laa­ja teh­tä­vä, mikä tar­koit­taa sitä että ko­ke­laan vas­tauk­sis­ta puo­let voi­vat olla ta­lous­tie­don kurs­sin si­säl­löis­tä. Ta­lous­tie­don kurs­sin kes­kei­siä il­mi­öi­tä ja mal­le­ja joi­den vai­ku­tus­me­ka­nis­mit sekä syy- ja seu­raus­suh­teet on syy­tä ker­ra­ta. Usein syi­den ja seu­raus­ten li­säk­si pe­rus­teh­tä­vis­sä edel­ly­te­tään il­mi­öi­den, ta­pah­tu­mien, muu­tos­ten jne. ar­vi­oin­tia ja poh­din­taa.

Ta­lou­del­li­nen toi­min­ta pe­rus­tuu tuo­tan­non­te­ki­jöi­hin: yri­tyk­set tar­vit­se­vat työ­voi­maa, raa­ka-ai­nei­ta ja pää­omaa. Ny­kyi­ses­sä tie­don ja pal­ve­lun yh­teis­kun­nas­sa osaa­mi­nen on tär­kein tuo­tan­non­te­ki­jä.

Ohei­nen tau­luk­ko ku­vaa ta­lous­jär­jes­tel­mien ero­ja ja uu­sim­pa­na ta­lous­jär­jes­tel­mä­nä on mu­kaan otet­tu ja­ka­mis­ta­lous.

Talouskasvu ja suhdannevaihtelut

Brut­to­kan­san­tuo­te (BKT) on kaik­kien tiet­ty­nä ai­ka­na, tie­tys­sä maas­sa tuo­tet­tu­jen lop­pu­tuot­tei­den mark­ki­na-arvo. Sitä käy­te­tään ylei­ses­ti  ta­ou­del­li­sen hy­vin­voin­nin mit­taa­mi­seen ja yleen­sä kor­kea BKT hen­keä koh­den viit­taa kor­ke­aan elin­ta­soon. BKT ei ole kui­ten­kaan täy­del­li­nen mit­ta­ri on­nel­li­suu­des­ta tai hy­vin­voin­nis­ta. Kun brut­to­kan­san­tuot­teen vo­lyy­mi las­kee kah­te­na pe­räk­käi­se­nä vuo­si­nel­jän­nek­se­nä, kan­san­ta­lou­den kat­so­taan ylei­ses­ti ole­van taan­tu­mas­sa. Kun pu­hu­taan ta­lous­kas­vus­ta tar­koi­te­taan BKT:n kas­vua ja tämä on käy­tän­nös­sä sitä, että tuo­te­taan ai­kai­sem­paa enem­män ta­va­roi­ta ja pal­ve­lu­ja. Ta­lous­kas­vul­la on kes­kei­nen vai­ku­tus yh­teis­kun­nan ke­hi­tyk­seen ja sii­hen mi­ten hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­taa voi­daan yllä­pi­tää.

Suh­dan­ne­vaih­te­lut ovat ta­lou­den kas­vun vaih­te­lua. Kun koti­ta­louk­sien ku­lu­tuk­ses­sa, yri­tys­ten in­ves­toin­neis­sa ja vien­nis­sä ta­pah­tuu muu­tok­sia ne nä­ky­vät muu­tok­si­na ta­lous­kas­vus­sa. Ohei­sen tau­lu­kon avul­la voit ker­ra­ta suh­dan­ne­vaih­te­lut yo-ko­kee­seen.

Suh­dan­ne­vaih­te­lut ja ta­lous­tie­don oppi­suun­nat liit­ty­vät kiin­te­äs­ti toi­siin­sa, sil­lä eri ai­koi­na ta­lous­po­li­tii­kan oppi­suun­nat ovat yrit­tä­neet löy­tää kei­no­ja hil­li­tä ta­lous­e­lä­män häi­ri­öi­tä. Suh­dan­ne­vaih­te­lui­den syyt ja seu­rauk­set sekä vai­ku­tuk­set ja nii­hin vai­kut­ta­mi­nen niin Suo­mes­sa, EU:ssa kuin kan­sain­vä­li­ses­sä ta­lou­des­sa tu­lee ym­mär­tää. Kan­nat­taa ker­ra­ta myös eri ai­ko­jen ta­lous­krii­sien kes­kei­set asi­at.

Kansantalouden kiertokulku

Kan­san­ta­lou­den kier­to­kul­ku­mal­li ku­vaa sitä mi­ten eri kan­san­ta­lou­den sek­to­rit ovat si­dok­sis­sa toi­siin­sa ja kuin­ka muu­tos jos­sa­kin asi­as­sa ai­heut­taa vai­ku­tuk­sia toi­saal­la. Kier­to­kul­ku­mal­lin opet­te­lu ja ker­taa­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä ta­lous­tie­don ky­sy­myk­siin val­mis­tau­tu­mi­ses­sa.

Esi­merk­ki syi­tä ja seu­rauk­sia kä­sit­te­le­väs­tä pe­rus­teh­tä­väs­tä, jos­sa kier­to­kul­ku­mal­li an­taa suo­raan vas­tauk­sen:
”Tar­kas­te­le koti­ta­louk­sil­le mak­set­ta­vien tu­lon­siir­to­jen vai­ku­tuk­sia kan­san­ta­lou­den, yri­tys­ten ja per­hei­den kan­nal­ta.” (S2013, teht.3) 

Suo­mi on pie­ni vien­nis­tä riip­pu­vai­nen kan­san­ta­lous ja ohei­nen ku­vaa­ja esit­tää vien­ti­ve­tois­ta suh­dan­ne­vaih­te­lua. Ulko­mai­sen ky­syn­nän li­sään­ty­mi­nen tai vä­hen­ty­mi­nen siir­tyy po­si­tii­vi­se­na tai ne­ga­tii­vi­se­na kan­san­ta­lou­teem­me. Alla on myös ku­vaa­ja kaup­pa­ta­sees­ta ta­va­ra­ryh­mit­täin, joka ker­too mitä tuot­tei­ta Suo­meen tuo­daan ja mitä tuot­tei­ta Suo­mes­ta vie­dään.

Inflaatio

INF­LAA­TI­Ol­la tar­koi­te­taan ta­lou­den hin­to­jen yleis­tä nou­sua. Se on kes­kei­nen ta­lou­den il­miö, jon­ka syn­ty­me­ka­nis­mit, mit­taus­ta­vat, ne­ga­tii­vi­set ja po­si­tii­vi­set vai­ku­tuk­set sekä tor­jun­ta­kei­not on hyvä pa­laut­taa mie­liin.

Ylen uu­ti­nen juus­to­voi­lei­vän hin­nas­ta konk­re­ti­soi hin­to­jen muu­tos­ta kym­me­nen vii­me vuo­den ai­ka­na.

Esi­merk­ki ta­lous­tie­don kä­sit­teen­mää­rit­te­ly­teh­tä­väs­tä mis­sä edel­ly­te­tään myös syi­den ja seu­raus­ten tun­te­mis­ta sekä poh­din­taa:
”Mitä tar­koi­te­taan inf­laa­ti­ol­la ja def­laa­ti­ol­la? Poh­di, min­kä­lai­sia on­gel­mia def­laa­tio ja kor­kea inf­laa­tio ai­heut­ta­vat kan­san­ta­lou­del­le.” (K2013, teht.4)

Tuottavuus, investoinnit ja valuuttakurssit

Tuot­ta­vuus ja in­ves­toin­nit liit­ty­vät kes­kei­ses­ti yri­tys­ten ja jul­ki­sen ta­lou­den toi­min­taan. In­ves­toin­nit pi­tä­vät ta­lou­den rat­taat käyn­nis­sä ja kai­kes­sa toi­min­nas­sa py­ri­tään mah­dol­li­sim­man te­hok­kai­siin tuo­tan­to­ta­poi­hin. Työn tuot­ta­vuus tar­koit­taa työ­tun­tia koh­ti tuo­tet­tu­jen hyö­dyk­kei­den mää­rää. Tuot­ta­vuus on ta­lous­kas­vun moot­to­ri ja tuot­ta­vuu­den kas­vu riip­puu sii­tä mi­ten te­hok­kaas­ti tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä (työ­voi­ma, luon­non­va­rat ja tek­no­lo­gia) käy­te­tään.

Va­luut­ta­kurs­sien mer­ki­tys ta­lou­del­le on syy­tä pa­laut­taa mie­leen.

Kuvioiden tulkinta

Ta­lous­tie­don teh­tä­vät si­säl­tä­vät usein ti­las­tol­lis­ta tai graa­fis­ta ai­neis­toa. Ku­vaa­jat kan­nat­taa tut­kia huo­lel­la:

• mitä niis­sä ku­va­taan ja mitä niis­tä ha­lu­taan tie­tää?
• mitä ku­vaa­jis­sa ole­vat kä­sit­teet tar­koit­ta­vat?
• tut­ki as­teik­ko huo­lel­li­ses­ti

Teh­tä­vät ovat yleen­sä moni­o­sai­sia.

• Aluk­si on se­los­tet­ta­va omin sa­noin mitä ti­las­to tai graa­fi ker­too.
• Kiin­ni­tä huo­mi­o­ta ku­va­tun asi­an ke­hi­tys­suun­taan, sa­moin huip­pu – ja las­ku­koh­tiin sekä esiin­ty­viin poik­keuk­siin ja ris­ti­rii­tai­siin tie­toi­hin.
• Ku­vaa­jien sa­no­maa tul­kit­ta­es­sa on se­los­tet­ta­va mis­tä ha­vain­not joh­tu­vat, sel­vi­tet­tä­vä ku­vat­tu­jen il­mi­öi­den taus­ta­te­ki­jöi­tä sekä kyt­ket­tä­vä ne ai­kaan ja paik­kaan.
• Usein ku­vaa­jien tul­kin­nas­sa edel­ly­te­tään myös his­to­ri­an tie­to­ja. Näin on eri­tyi­ses­ti laa­jo­jen teh­tä­vien osal­ta.

Esi­merk­ki graa­fi­ses­ta ta­lous­tie­don teh­tä­väs­tä: S 2018
8.1 Mi­ten jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­mä, yli­jää­mä ja vel­ka ovat ke­hit­ty­neet ku­vi­on (ai­neis­to 8.A) osoit­ta­ma­na ajan­jak­so­na? (8 p.)
8.2 Mi­ten jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­mää Suo­mes­sa voi­daan pyr­kiä pie­nen­tä­mään, ja min­kä­lai­sia vai­ku­tuk­sia eri kei­noil­la on koti­ta­louk­sien kan­nal­ta? (12 p.)

Erin­o­mai­sia ku­vi­oi­ta joi­hin kan­nat­taa tu­tus­tua löy­tyy mm. Suo­men Pan­kin ku­vi­o­pan­kis­ta tai Ti­las­to­kes­kuk­sen ja val­ti­o­neu­vos­ton kans­li­an yllä­pi­tä­mäs­tä Fi­nin­di­kaat­to­ri -pal­ve­lus­ta.

Vertailu- ja ristiriitatehtävät

Ver­tai­lu­teh­tä­vis­sä asi­oi­ta, il­mi­öi­tä, mie­li­pi­tei­tä, rat­kai­su­vaih­to­eh­to­ja tai kä­sit­tei­tä tu­lee ver­tail­la toi­siin­sa. Teh­tä­vät ovat usein muo­toa ”ver­taa” ja ”tar­kas­te­le”.

• Mil­lai­set itse ver­tail­ta­vat asi­at, il­mi­öt tai kä­sit­teet ovat.
• Etsi mah­dol­li­sim­man pal­jon ver­tail­ta­vien asi­oi­den ero­ja ja yh­tä­läi­syyk­siä.
• Kah­den eri ku­vaa­jan vä­lil­lä saat­taa olla syy-seu­raus­suh­de tai ne voi­vat ku­va­ta sa­man asi­an eri näkö­kul­mas­ta.
• Usein Suo­men ke­hi­tys­tä ver­ra­taan kil­pai­li­ja­mai­hin tai va­luut­to­ja toi­siin­sa tai asi­as­ta esi­te­tään kah­den eri ta­hon oma ku­vio tms.
• Asi­oi­den prob­le­ma­ti­soin­ti ja erit­te­ly eri näkö­kul­mis­ta.
• Ver­tai­lun sy­ven­tä­mi­nen arki­e­lä­män so­vel­lu­tus­ten, ko­ke­mus­ten ja esi­merk­kien avul­la.

Ta­lous­tie­to on täyn­nä ris­ti­rii­tai­sia kä­si­tyk­siä sii­tä mi­ten asi­oi­den tu­li­si olla, esi­mer­kik­si työn­an­ta­jat ja työn­te­ki­jät ovat eri miel­tä pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta.

Esi­merk­ki ta­lous­tie­don ver­tai­lu­teh­tä­väs­tä: K2010 jo­ke­ri­teh­tä­vä +10

Ajankohtaisia taloustiedon aiheita:

Suo­men vien­ti­te­ol­li­suus ja kan­san­ta­lous on saa­tu kas­vuun kah­des­ta syys­tä. 1. Maa­il­man­ta­lous on el­py­nyt ja 2. vien­ti­te­ol­li­suu­den kil­pai­lu­kyky on pa­ran­tu­nut. Kil­pai­lu­ky­kyä on pa­ran­net­tu ns. Kiky- so­pi­muk­sel­la (ke­vääl­lä 2016), mil­lä alen­net­tiin työn sivu­kus­tan­nuk­sia, so­vit­tiin mal­til­li­sis­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta ja jopa lei­kat­tiin jul­ki­sen sek­to­rin loma­ra­ho­ja sekä li­sät­tiin työ­ai­kaa. Hal­li­tus on pyr­ki­nyt 72%:n työl­li­syys­as­tee­seen ja se on saa­vu­tet­tu täl­lä hal­li­tus­kau­del­la, mikä on pa­ran­ta­nut Suo­men jul­ki­sen ta­lou­den ti­laa. (Työl­li­syys­aste=työl­lis­ten pro­sent­ti­o­suus sa­man­i­käi­ses­tä vä­es­tös­tä. Koko vä­es­tön työl­li­syys­aste las­ke­taan 15-64-vuo­ti­ai­den työl­lis­ten pro­sent­ti­o­suu­te­na sa­man­i­käi­ses­tä vä­es­tös­tä.)

EKP:n pää­joh­ta­ja Ma­rio Drag­hi lu­pa­si tors­tai­na 22.tam­mi­kuu­ta 2015 ”We start to buy…”. Siis EKP ryh­tyi os­ta­maan jul­ki­sen sek­to­rin (val­ti­oi­den) vel­ka­pa­pe­rei­ta 60 mil­jar­dil­la eu­rol­la kuu­kau­des­sa kos­ka euro­a­lu­eel­la oli def­laa­ti­on uhka. Alla ole­va ku­vaa­ja esit­tää kuin­ka EKP:n osto-oh­jel­ma pyr­ki vai­kut­ta­maan ta­lou­teen.

Il­mas­ton­muu­tos, eli il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen ih­mi­sen toi­min­nan seu­rauk­se­na on yksi suu­rim­mis­ta maa­il­man­laa­jui­sis­ta krii­seis­täm­me. Kes­tä­vä ke­hi­tys tar­koit­taa tii­vis­te­tys­ti sitä, että maa­pal­lo jä­te­tään seu­raa­val­le suku­pol­vel­le vä­hin­tään yhtä hy­väs­sä kun­nos­sa kuin itse on se saa­tu. Ta­lous­tie­don näkö­kul­mas­ta esim. yk­sit­täi­nen ku­lut­ta­ja (tai koti­ta­lous) voi omal­ta osal­taan vai­kut­taa kes­tä­vään ke­hi­tyk­seen:

1. sääs­tä­mäl­lä ener­gi­aa (säh­köä, polt­to­ai­net­ta, lähi­ruo­ka ym.)
2. vä­hen­tä­mäl­lä jät­tei­tä ja (ruo­ka­hä­vik­ki, kers­ka­ku­lu­tus ym.)
3. li­sää­mäl­lä kier­rä­tys­tä. (la­jit­te­lu, kirp­pu­to­rit jne.)

Kan­nat­taa ker­ra­ta bi­o­lo­gi­an ja maan­tie­teen kurs­sil­ta eko­lo­gi­nen ja­lan­jäl­ki ym. yh­tei­set näkö­kul­mat ta­lous­tie­don kans­sa.

Vir­tu­aa­li­va­luut­ta haas­taa mak­su­vä­li­nee­nä tun­te­mam­me fyy­si­set se­te­lit ja ko­li­kot. Pe­rin­tei­ses­ti ra­han teh­tä­vät ovat:
– mak­su­vä­li­nee­nä toi­mi­mi­nen = raha voi­daan hel­pos­ti vaih­taa ta­va­roi­hin ja pal­ve­lui­hin
– ar­von mit­ta­na toi­mi­mi­nen = voi­daan ar­vi­oi­da ja ver­tail­la eri hyö­dyk­kei­den ar­voa
– va­ral­li­suu­den muo­to = sitä voi­daan säi­lyt­tää pel­käs­tään ar­von­sa vuok­si.

Pe­rin­tei­ses­ti aja­tel­len vir­tu­aa­li­va­luu­tat ei­vät voi haas­taa eu­ro­ja ja dol­la­rei­ta tai mui­ta va­luut­to­ja. Esi­mer­kik­si bit­coi­ne­ja ei hy­väk­sy­tä ko­vin mo­nes­sa pai­kas­sa mak­su­vä­li­neek­si, tuot­tei­den hin­to­ja ei ole jär­ke­vä esit­tää bit­coi­nei­na jol­loin hyö­dyk­kei­den ar­von ver­tai­lu ei ole mah­dol­lis­ta ja bit­coi­nia ei voi pi­tää ko­vin tur­val­li­se­na va­ral­li­suu­den säi­lyt­tä­mis­muo­to­na, kos­ka sen hin­ta vaih­te­lee ra­jus­ti.

Pank­kien toi­min­ta ne­ga­tii­vis­ten kor­ko­jen maa­il­mas­sa on his­to­ri­as­sa en­nen nä­ke­mä­tön il­miö, jo­ten pan­kin lii­ke­idea kan­nat­taa ker­ra­ta.

Pika­vip­pi­y­ri­tyk­set ovat kek­si­neet uu­sia ”pika­vip­pi -si­sään­heit­to­tuot­tei­ta” ja oman ta­lou­den hal­lin­ta on kes­keis­tä ta­lous­tie­don si­säl­töä.