Eu-kurssi

Europa-sivustolta löytyy hyvää kerausmateriaalia EU-kurssille. EU:n historia on syytä kerrata.

EU-parlamentin vaalit

Vuon­na 2019 on euro­par­la­ment­ti­vaa­lit. Vaa­lit toi­mi­te­taan Suo­mes­sa 26.5.2019. Euro­par­la­ment­ti­vaa­leis­sa va­li­taan yh­teen­sä 751 jä­sen­tä Eu­roo­pan par­la­ment­tiin 27 jä­sen­val­ti­os­ta (Yh­dis­ty­nyt ku­nin­gas­kun­ta pois­lu­kien). Jo­kai­sel­la jä­sen­val­ti­ol­la on väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu mää­rä edus­ta­jia. Lis­sa­bo­nin so­pi­muk­ses­sa paik­ko­jen enim­mäis­mää­räk­si mää­ri­tel­tiin 751. Suo­mes­ta Mep­pe­jä, eli euro­par­la­men­taa­rik­ko­ja, va­li­taan 14 (yksi lisä­paik­ka Bri­tan­ni­al­ta). Par­la­men­tin toi­min­ta pe­rus­tuu eri mais­ta va­lit­tu­jen edus­ta­jien muo­dos­ta­miin Eu­roo­pan ta­son puo­lu­e­ryh­miin. Isoim­mat po­liit­ti­set ryh­mät ovat Eu­roo­pan kan­san­puo­lue (EPP), Eu­roo­pan par­la­men­tin so­si­a­lis­tien ja demo­kraat­tien ryh­mä (S&D) ja Eu­roo­pan li­be­raa­li­demo­kraat­tien lii­ton ryh­mä (ALDE).

Teh­tä­vä: Tu­tus­tu ohei­sen HS:n ar­tik­ke­liin ja poh­di mik­si euro­par­la­ment­ti­vaa­lien mer­ki­tys kas­vaa. Olet­ko kir­joit­ta­jan kans­sa sa­maa miel­tä?

Euro­par­la­ment­tia kä­sit­te­le­vään vaa­li­ky­sy­myk­seen voit val­mis­tau­tua alla ole­vien ky­sy­mys­ten avul­la. Käy­tä apu­na­si vaa­lit.fi si­vua:

• mitä euro­par­la­men­taa­rik­ko te­kee
• vaa­li­kel­poi­suus ja eh­do­kas­a­set­te­lu
• vaa­li­pii­rit
• ääni­oi­keus
• tu­lok­sen las­ken­ta
• omia huo­mi­oi­ta edel­lis­tä vaa­lis­ta (vaa­li­ra­hoi­tus, eh­do­kas­a­set­te­lu, va­lit­tu­jen taus­ta jne.)

EU:n toimielinten suhteet

Lis­sa­bo­nin so­pi­muk­sen myö­tä par­la­men­tin val­ta vah­vis­tui eri­tyi­ses­ti lain­sää­tä­jä­nä, mut­ta myös bud­jet­ti­val­lan käyt­tä­jä­nä. Uni­o­nin lain­sää­dän­tö­työn pää­sään­nök­si laa­je­nee ta­val­li­nen lain­sää­tä­mis­jär­jes­tys (vas­taa ai­em­paa yh­teis­pää­tös­me­net­te­lyä), jos­sa par­la­ment­ti toi­mii toi­se­na lain­sää­tä­jä­nä neu­vos­ton rin­nal­la. Par­la­men­tis­ta tuli so­pi­muk­sen myö­tä myös tasa­ver­tai­nen bud­jet­ti­val­lan käyt­tä­jä, sil­lä jat­kos­sa par­la­men­tin ja neu­vos­ton on pääs­tä­vä so­puun kai­kis­ta me­nois­ta. Ai­kai­sem­min me­not ja­et­tiin pa­kol­li­siin ja ei-pa­kol­li­siin me­noi­hin, jois­ta en­sim­mäi­sis­tä päät­ti vii­me kä­des­sä neu­vos­to ja jäl­kim­mäi­sis­tä par­la­ment­ti. Par­la­ment­ti osal­lis­tuu myös ko­mis­si­on ja sen pu­heen­joh­ta­jan va­lin­taan. Ko­mis­si­on on nau­tit­ta­va par­la­men­tin luot­ta­mus­ta. Par­la­men­tin suos­tu­mus vaa­di­taan uu­sien jä­sen­mai­den ot­ta­mi­seen uni­o­niin.

EU:n pää­tök­sen­teko Suo­mes­sa on syy­tä myös ker­ra­ta. Apu­na voi käyt­tää alla ole­vaa ku­vaa.

 Jäsenyyden merkitys jäsenmaalle

Ohei­ses­sa HS:n ko­lum­nis­sa kä­si­tel­lään EU -jä­se­nyy­den tuo­mia etu­ja Puo­lal­le.

Teh­tä­vä:  Mitä hy­viä asi­oi­ta Juha Ak­ka­sen mie­les­tä EU on mer­kin­nyt Puo­lan ke­hi­tyk­sel­le? Mit­kä asi­at ovat mah­dol­lis­ta­neet ke­hi­tyk­sen? Pi­dät­kö mah­dol­li­se­na sitä, että Puo­la sai­si ”suu­ren jä­sen­maan” -sta­tuk­sen? Mil­lä pe­rus­tee­la?

EU ja liik­ku­vuu­den nel­jä pe­rus­va­paut­ta tar­koit­ta­vat 1. ta­va­roi­den 2. ih­mis­ten 3. pal­ve­lu­jen ja 4. pää­o­mien va­paa­ta liik­ku­mis­ta.

Bre­xit ja uni­o­nin haas­teet sekä si­säl­tä­päin, että ul­ko­a­päin.

Tuo­ko EU Suo­mel­le tur­vaa?