Yhteiskuntatieto

Demokratia ja puolueet

Suo­men edus­tuk­sel­li­nen kan­san­val­ta täyt­ti 150 vuot­ta vuon­na 2013. Nuor­ten edus­kun­nan si­vuil­ta löy­ty­vät ”Demo­kra­ti­an pol­ku -ly­hyt­elo­ku­vat” ku­vaa­vat Suo­men edus­tuk­sel­li­sen kan­san­val­lan ke­hit­ty­mis­tä Por­voon val­ti­o­päi­vis­tä nyky­ai­kaan. Elo­ku­via on kaik­ki­aan 14 kap­pa­let­ta, alla en­sim­mäi­nen. Kan­nat­taa ker­ra­ta!

Pe­rus­tus­lain mu­kai­set val­ti­o­e­li­met ja nii­den vä­li­set val­ta­suh­teet on hyvä ker­ra­ta. Ohei­seen tau­luk­koon voit ke­rä­tä puut­tu­vat asi­at.

val­ta­suh­teet

Kan­sa­lais­a­loi­te on uusi suo­ran demo­kra­ti­an ja vai­kut­ta­mi­sen kei­no. Usein aloit­teen te­ki­jäl­le riit­tää jo se että hei­dän esil­le tuo­ma asi­aa saa jul­ki­suut­ta ja tu­lee huo­mi­oi­duk­si me­di­as­sa.
Kan­sa­lais­a­loit­teen edus­kun­ta­kä­sit­te­ly ete­nee seu­raa­vas­ti:
1. Lä­he­te­kes­kus­te­lu jos­sa pää­te­tään mi­hin va­li­o­kun­taan lä­he­te­tään
2. Va­li­o­kun­ta­kä­sit­te­ly: pää­te­tään kä­si­tel­lään­kö aloi­tet­ta sekä kä­sit­te­ly­aika­tau­lus­ta
3. Aloit­teen te­ki­jöil­le on va­rat­ta­va ti­lai­suus tul­la kuul­luk­si
4. Va­li­o­kun­ta voi teh­dä mie­tin­nön asi­as­ta joka kä­si­tel­lään edus­kun­nan täys­is­tun­nos­sa
5. Kä­sit­te­le­mät­tä jää­nyt kan­sa­lais­a­loi­te rau­ke­aa vaa­li­kau­den päät­ty­es­sä

• kan­sa­lais­a­loi­te.fi -si­vus­to

Yh­teis­kun­ta­opin ko­kee­seen osal­lis­tu­val­ta edel­ly­te­tään edus­kun­ta­puo­lu­ei­den vä­lis­ten ero­jen tun­te­mis­ta. Puo­lu­ei­den his­to­ri­an, ta­voit­tei­den, kan­nat­ta­jien sekä ar­vo­jen tun­te­mi­nen vä­hin­tään­kin ylei­sel­lä ta­sol­la kan­nat­taa ker­ra­ta tai ope­tel­la. Alla ole­va kuva esit­tää puo­lu­ei­ta kol­mel­la eri ak­se­lil­la, joi­den erot kan­nat­taa ker­ra­ta.

Van­ho­jen ra­ken­tei­den muut­tu­mi­ses­ta ker­too pe­rus­suo­ma­lais­ten his­to­ri­an suu­rin edus­kun­ta­vaa­li­voit­to 2011 ja vuo­den 2015 vaa­li­tu­los. Pa­lau­ta mie­lee­si ja ker­taa mitä muu­tok­sia edus­kun­ta­puo­lu­eis­sa on ta­pah­tu­nut täl­lä vaa­li­kau­del­la. Uu­sia puo­lu­ei­ta on syn­ty­nyt vii­me vuo­si­na mel­ko vilk­kaas­ti, jo­ten olen tä­hän lait­ta­nut ma­te­ri­aa­lia puo­lu­een pe­rus­ta­mi­ses­ta.

Oi­keus­mi­nis­te­ri­ön yllä­pi­tä­mään puo­lu­e­re­kis­te­riin mer­ki­tään ha­ke­muk­ses­ta yh­dis­tys­re­kis­te­riin mer­kit­ty re­kis­te­röi­ty yh­dis­tys, jon­ka toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on val­ti­ol­li­siin asi­oi­hin vai­kut­ta­mi­nen. Puo­lu­e­re­kis­te­riä pi­tää oi­keus­mi­nis­te­riö. Puo­lu­een pe­rus­ta­mi­seen siis tar­vi­taan:
Va­paa­muo­toi­nen re­kis­te­röi­mis­ha­ke­mus, jo­hon lii­te­tään:
– ote yh­dis­tys­re­kis­te­ris­tä
– vi­ral­li­ses­ti oi­ke­ak­si to­dis­tet­tu jäl­jen­nös puo­lu­een sään­nöis­tä
– yleis­oh­jel­ma sekä
– vä­hin­tään 5 000 kan­nat­ta­ja­kort­tia (oi­keus­mi­nis­te­ri­ön val­mis lo­ma­ke)

Mis­tä puo­lu­ei­den erot ovat syn­ty­neet ja kuin­ka puo­lu­e­kent­tä on muut­tu­nut 150 vuo­des­sa.

Puo­lu­ei­den erot -pdf.

Kuin­ka puo­lu­ei­den, eri­tyi­ses­ti oi­keis­ton ja va­sem­mis­ton, kan­na­tus on vaih­del­lut 150 vuo­des­sa.

Puo­lu­ei­den kan­na­tus -pdf.

Vaalit

Edel­lis­ten kun­ta­vaa­lien, edus­kun­ta­vaa­lien, EU-vaa­lien ja pre­si­den­tin­vaa­lien tu­lok­siin kan­nat­taa tu­tus­tua esi­mer­kik­si ti­las­to­kes­kuk­sen si­vuil­ta.

Vuo­den 2015 edus­kun­ta­vaa­leis­sa as­tui voi­maan vaa­li­pii­ri­uu­dis­tus. Uu­dis­tus kos­ki eri­tyi­ses­ti Ete­lä-Sa­von vaa­li­pii­riä. Vaa­li­lain muut­ta­mi­sen taus­to­ja ja vai­ku­tuk­sia on ohei­ses­sa esi­tyk­ses­sä. (Huo­maa, että esi­tys si­säl­tää 2 si­vua.)

Vaa­li­pii­ri­uu­dis­tus päh­ki­nän­kuo­res­sa.

Eri­lai­set gal­lu­pit ja nii­den pe­rus­teel­la teh­dyt uu­ti­set sekä spe­ku­laa­ti­ot kuu­lu­vat olen­nai­ses­ti po­li­tii­kaan. Seu­raa­vien edus­kun­ta­vaa­lien tu­lok­sia ja vai­ku­tuk­sia on en­na­koi­tu alla ole­vis­sa SK:n ar­tik­ke­leis­sa.

Seu­raa­vat vaa­lit ovat edus­kun­ta­vaa­lit. Alla on vaa­li­teh­tä­vään vas­taa­mi­sen run­ko ja link­ki tau­luk­koon mi­hin olen koon­nut vaa­lien kes­kei­set erot.

Vaa­lien kes­kei­set erot tau­luk­ko­na.

Edus­kun­ta­vaa­lien jäl­keen al­ka­vat neu­vot­te­lut hal­li­tuk­sen ko­koon­pa­nos­ta ja oh­jel­mas­ta. Hal­li­tus­oh­jel­ma on hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­vien puo­lu­ei­den hy­väk­sy­mä toi­min­ta­suun­ni­tel­ma, jos­sa on so­vit­tu hal­li­tuk­sen tär­keim­mis­tä teh­tä­vä­a­lu­eis­ta. Kan­nat­taa ker­ra­ta huo­lel­la kuin­ka hal­li­tus­neu­vot­te­lut ete­ne­vät edus­kun­ta­vaa­lien jäl­keen.

Ny­kyi­nen pää­mi­nis­te­ri on jo use­am­man ker­ran uhan­nut pyy­tää pre­si­den­til­tä eroa. Olen ohei­seen ai­neis­toon liit­tä­nyt ma­te­ri­aa­lia hal­li­tuk­sen ero­a­mi­ses­ta ja uu­sis­ta edus­kun­ta­vaa­leis­ta.

Hal­li­tuk­sen ero ja uu­det edus­kun­ta­vaa­lit

Vii­me vuo­si­na vaa­li­teh­tä­vä ja puo­lu­ei­den tun­te­mi­nen on tul­lut usein ti­las­to­teh­tä­vän muo­dos­sa.Ti­las­to­teh­tä­väs­sä on hyvä läh­teä liik­keel­le ot­si­kon lu­ke­mi­ses­ta: mitä tie­to­ja se ker­too? Tä­män jäl­keen tut­ki­taan ti­las­to­lu­ku­ja sekä ri­veil­lä ja sa­rak­keis­sa an­net­tu­ja se­li­tyk­siä. Tie­to­ja on siis tul­kit­ta­va ri­veit­täin ja sa­rak­keit­tain.

Tär­ke­ää on kat­soa, mis­sä muo­dos­sa lu­vut on il­mais­tu, ovat­ko ne ab­so­luut­ti­sia lu­ku­ja vai suh­teel­li­sia eli pro­sent­ti­lu­ku­ja.Ti­las­to ku­vaa nu­me­roi­den avul­la eli mää­räl­li­ses­ti yh­teis­kun­nal­li­sia olo­ja ja ke­hi­tys­tä. Ti­las­to voi si­säl­tää ajal­li­sia ja alu­eel­li­sia ver­tai­lu­tie­to­ja. Ti­las­to tii­vis­tää te­hok­kaas­ti ha­lut­tu­ja asi­oi­ta. Näin se an­taa koko­nais­ku­van jos­ta­kin asi­as­ta. Ti­las­to myös jä­sen­tää eri­lai­sia il­mi­öi­tä. Yli­op­pi­las­ko­keen ti­las­tois­sa on yleen­sä jo­kin sel­vä ke­hi­tys, joka lu­ku­jen poh­jal­ta on osat­ta­va ker­toa. Ylei­sen ke­hi­tyk­sen li­säk­si lu­vuis­sa voi olla poik­ke­a­mia. Sa­nal­li­sen ku­vaa­mi­sen li­säk­si ti­las­toa on myös ana­ly­soi­ta­va ja tul­kit­ta­va. Ti­las­ton ku­vaa­man asi­an taus­taa ja his­to­ri­al­li­sia ta­pah­tu­mia on myös hyvä sel­vit­tää.

Esi­merk­ki ti­las­to­teh­tä­väs­tä:

Ohei­nen tau­luk­ko ker­too puo­lu­ei­den ääni­o­suu­det pro­sent­tei­na vaa­li­pii­rin koko­nais­ää­nis­tä eräis­sä vaa­li­pii­reis­sä sekä koko maas­sa vuo­den 2003 edus­kun­ta­vaa­leis­sa (pie­nim­pien puo­lu­ei­den osuus on jä­tet­ty pois tau­lu­kos­ta).

a) Mi­ten va­sem­mis­to­puo­lu­ei­den (SDP ja Va­sem­mis­to­liit­to) yh­teen­las­ket­tu kan­na­tus vaih­te­li vaa­li­pii­reit­täin? (2 p.)
b) Va­lit­se kak­si vaa­li­pii­riä ja ver­taa vaa­li­tu­los­ten poh­jal­ta nii­den po­liit­ti­sen suun­tau­tu­mi­sen ero­ja ja yh­tä­läi­syyk­siä. (4 p.)
c) Poh­di tau­lu­kon si­säl­tä­mien tie­to­jen pe­rus­teel­la puo­lu­ei­den kan­na­tuk­sen alu­eel­lis­ten ero­jen syi­tä. (3 p.)

Ti­las­to­kes­kuk­sen ti­las­to­kou­lus­ta saat hyö­dyl­lis­tä pe­rus­tie­toa ti­las­tois­ta ja nii­den käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Kan­nat­taa tu­tus­tua ja har­joi­tel­la ti­las­to­jen tul­kin­taa ja kä­sit­tei­den oi­ke­aa käyt­töä.

 Työmarkkinat

Ohei­nen ku­vaa­ja esit­tää kuin­ka vä­es­tö ja­kaan­tuu ta­lou­del­li­sen toi­min­nan mu­kaan. Käy­tän­nös­sä siis työl­li­set, eli pal­kan­saa­jat ja yrit­tä­jät pi­tä­vät huol­ta työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vien elä­mi­sen edel­ly­tyk­sis­tä.

Palk­koi­hin ja mui­hin työ­eh­toi­hin vai­ku­te­taan tulo­po­li­tii­kal­la. Työn­an­ta­jat ja -te­ki­jät neu­vot­te­le­vat työ­ehto­so­pi­muk­sis­ta ja hal­li­tus pyr­kii tu­ke­maan neu­vot­te­lu­ja. Ta­voit­tee­na on so­pia sel­lai­sis­ta ko­ro­tuk­sis­ta jot­ka li­sää­vät työn­te­ki­jöi­den osto­voi­maa (kä­teen jää­vää palk­kaa) mut­ta ei­vät li­sää yrit­tä­jien kus­tan­nuk­sia koh­tuut­to­mas­ti, jot­ta yri­tys­ten kil­pai­lu­kyky ei vaa­ran­nu tai inf­laa­tio kiih­dy.

Elin­kei­no­e­lä­män kes­kus­liit­to EK muut­ti syk­syl­lä 2015 sään­tö­jään niin, että jär­jes­tö ei tee enää kes­ki­tet­ty­jä tulo­po­liit­ti­sia so­pi­muk­sia. EK ha­lu­aa, että Suo­mes­sa siir­ryt­täi­siin vien­ti­ala­ve­toi­seen palk­ka­mal­liin, jos­sa neu­vot­te­lu­ja käy­dään liit­to­jen ve­tä­mi­nä yri­tys­koh­tai­suu­den ko­ros­tu­es­sa. Työn­an­ta­jil­le ei siis tu­le­vai­suu­des­sa enää sovi alla ole­vas­sa ku­vaa­jas­sa esi­tet­ty tulo­po­liit­ti­nen koko­nais­rat­kai­su.

Sote-uudistus

Sote-uu­dis­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on luo­da uu­den­lai­nen pal­ve­lu­ra­ken­ne jul­ki­sel­le so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lol­le. Suo­ma­lai­set ikään­ty­vät ja hoi­van­tar­ve kas­vaa. Vero­va­rat ei­vät rii­tä kat­ta­maan so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sia jo­ten nii­hin et­si­tään te­hok­kuut­ta ja sääs­tö­jä uu­del­la ra­ken­teel­la ja va­lin­nan­va­pau­del­la. Tu­le­vai­suu­des­sa (vuon­na 2021)  so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä vas­taa 18 maa­kun­taa ja asi­ak­kai­den va­lin­nan­va­paus laa­je­nee. Pe­rus­tus­laki tur­vaa oi­keu­den so­si­aa­li­tur­vaan: