Perintö ja testamentti

Jää­mis­tö­oi­keu­del­li­set sään­nök­set mää­rää­vät, mitä hen­ki­lön omai­suu­del­le ta­pah­tuu hä­nen kuo­le­man­sa jäl­keen.

Kuo­lin­pe­sän hal­lin­non ensi­si­jai­nen tar­koi­tus on pe­sän sel­vit­tä­mi­nen. Vä­lit­tö­mäs­ti pe­rit­tä­vän kuol­tua hä­nen ase­man­sa siir­tyy hä­nen pe­ril­li­sil­leen kuo­lin­pe­sän osak­kai­na. Hei­dän tu­lee ot­taa pesä hal­lin­taan­sa. Kuo­lin­pe­sän osak­kaat ei­vät läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­taa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vai­na­jan ve­lois­ta, vaan ne mak­se­taan kuo­lin­pe­sän omai­suu­del­la. Kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta ovat pe­ril­li­set ja yleis­tes­ta­men­tin saa­ja sekä les­ki en­nen kuin hä­nen avio-oi­keu­ten­sa mu­kai­nen osuus jää­mis­tös­tä mää­ri­tel­lään osi­tuk­ses­sa. Pe­sää voi­vat hal­li­ta joko osak­kaat yh­des­sä tai tuo­mi­o­is­tui­men mää­rää­mä pe­sän­hoi­ta­ja, jos joku osak­kais­ta sitä vaa­tii. Kun pe­sän­sel­vit­tä­jä on mää­rät­ty, kel­poi­suus toi­mia kuo­lin­pe­sän puo­les­ta siir­tyy osak­kail­ta pe­sän­sel­vit­tä­jäl­le. Pe­sän osak­kaat voi­vat vält­tää hen­ki­lö­koh­tai­sen vas­tuun pe­sän ve­lois­ta luo­vut­ta­mal­la pe­sän pe­sän­sel­vit­tä­jän hal­lin­toon.

Hen­ki­lön kuo­le­man jäl­keen on pi­det­tä­vä pe­run­kir­joi­tus, jos­sa lu­et­te­loi­daan vai­na­jan sekä mah­dol­li­sen elos­sa ole­van les­ken va­rat ja ve­lat. Kuo­lin­pe­sän osak­kaan, tes­ta­men­tin toi­meen­pa­ni­jan, pe­sän­sel­vit­tä­jän tai muun hen­ki­lön, jol­la omai­suus on hoi­det­ta­va­na, tu­lee huo­leh­tia pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­ses­ta. Pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mit­ta­vat kak­si us­kot­tua mies­tä, jot­ka laa­ti­vat peru­kir­jan ja ar­vos­ta­vat omai­suu­den. Pe­run­kir­joi­tus on toi­mi­tet­ta­va kol­men kuu­kau­den ku­lu­es­sa kuo­le­man­ta­pauk­ses­ta. Peru­kir­ja tu­lee toi­mit­taa vai­na­jan asuin­pai­kan vero­toi­mis­toon yh­den kuu­kau­den ku­lu­es­sa pe­run­kir­joi­tuk­ses­ta.

Pe­rin­nön­jako ja pe­ri­mys­jär­jes­tys

Kun pesä on sel­vi­tet­ty, voi­daan ryh­tyä var­si­nai­seen pe­rin­nön­ja­koon. Osi­tuk­sel­le ja pe­rin­nön­ja­ol­le ei ole lais­sa mää­rät­ty mi­tään mää­rä­ai­kaa. Osi­tus­ta tai pe­rin­nön­ja­koa ei saa toi­mit­taa, en­nen kuin pe­sän ja vai­na­jan ve­lat on mak­set­tu. Pe­rin­nön­jako voi­daan toi­mit­taa joko pe­sän osak­kai­den so­pi­mus­ja­ko­na tai tuo­mi­o­is­tui­men mää­rää­män pe­sän­ja­ka­jan toi­mi­tus­ja­ko­na. So­pi­mus­jako on kui­ten­kin pe­sän ensi­si­jai­nen jako­muo­to. Toi­mi­tus­jako tu­lee ky­see­seen esi­mer­kik­si sil­loin, kun joku osak­kais­ta sitä vaa­tii. So­pi­mus­ja­os­sa osak­kaat voi­vat kes­ke­nään so­pia jää­mis­tön ja­ka­mi­ses­ta ha­lu­a­mal­laan ta­val­la. Jako on siis mah­dol­li­nen myös pe­ri­mys­sään­nök­sis­tä poik­ke­a­val­la ta­val­la. Myös pe­sän­ja­ka­jan on py­rit­tä­vä saa­maan ai­kaan so­pi­mus pe­sän osak­kai­den vä­lil­lä. Jos so­pi­mus­ta ei kui­ten­kaan saa­da ai­kaan, pesä on ja­et­ta­va lain mää­rää­mäl­lä ta­val­la. Sen läh­tö­koh­ta­na on esi­neel­li­nen tasa­jako, ts. jo­kai­sel­le osak­kaal­le on läh­tö­koh­tai­ses­ti an­net­ta­va osa kai­ken­lai­ses­ta omai­suu­des­ta.

Pe­ril­lis­a­se­man saa­mi­sen ylei­se­nä edel­ly­tyk­se­nä on se, että hen­ki­lö on elos­sa pe­rit­tä­vän kuol­les­sa. Pe­rin­tö­kaa­ri on laki, joka mää­rää su­ku­lais­ten oi­keu­den pe­rin­töön si­ten, että pe­rin­nön­jät­tä­jän su­ku­lai­set on ja­et­tu nel­jään pe­ril­lis­ryh­mään. Jos tie­tys­sä ryh­mäs­sä ei ole pe­ril­lis­tä, pe­rin­tö siir­tyy seu­raa­val­le ryh­mäl­le. Ryh­mien si­säi­ses­sä si­jaan­tu­lo­jär­jes­tyk­ses­sä taas mää­rä­tään, ket­kä ovat en­nen pe­rit­tä­vää kuol­leen pe­ril­li­sen si­jal­la pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­sä. Pe­ril­lis­ryh­mil­lä on erään­lai­nen etu­sija­jär­jes­tys; mi­kä­li en­sim­mäi­ses­tä ryh­mäs­tä löy­tyy yk­si­kin pe­ril­li­nen, hän saa koko omai­suu­den. Jos en­sim­mäi­ses­tä ryh­mäs­tä ei löy­dy ke­tään, seu­raa­van ryh­män pe­ril­li­set ovat kaik­ki yh­tä­lail­la oi­keu­tet­tu­ja pe­rin­töön.

En­sim­mäi­sen pe­ril­lis­ryh­män muo­dos­ta­vat pe­rit­tä­vän rin­ta­pe­ril­li­set, joi­ta ovat pe­rit­tä­vän jäl­ke­läi­set. Pe­rit­tä­vän lap­set ja­ka­vat pe­rin­nön ta­san kes­ke­nään ja hei­dän si­jaan­sa tu­le­vat hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä suku­pol­vit­tain. Jos jos­sa­kin rin­ta­pe­ril­lis­ten suku­haa­ras­sa ei ole pe­ril­li­siä, hei­dän osuu­ten­sa ja­e­taan ta­san mui­den suku­haa­ro­jen hy­väk­si. Jos rin­ta­pe­ril­li­siä ei ole, puo­li­so pe­rii. Les­ken pe­ri­mä omai­suus siir­tyy hä­nen kuol­les­saan ta­kai­sin pe­rit­tä­vän su­vul­le. Mitä kau­kai­sem­pi pe­ril­lis­ryh­mä, sitä suu­rem­pi pe­rin­tö­vero. Sa­mas­sa pe­ril­lis­ryh­mäs­sä ole­vat pe­ril­li­set saa­vat yhtä suu­ren osan pe­rin­nös­tä, joll­ei tes­ta­men­tis­sa mää­rä toi­sin. Lä­him­mät pe­ril­li­set ovat kuol­leen rin­ta­pe­ril­li­siä, kau­kai­sim­pia tä­dit ja se­dät. Ser­kuil­la ei ole enää pe­rin­tö­oi­keut­ta. Pe­rin­tö me­nee val­ti­ol­le, ell­ei pe­rit­tä­vä ole teh­nyt tes­ta­ment­tia, ja pe­rit­tä­väl­lä ei ole elos­sa ole­via lä­hei­siä su­ku­lai­sia.

Pe­rin­nön­jaon pe­rus­kaa­va me­nee niin, että pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa sel­vi­te­tään vai­na­jan va­rat ja ve­lat sekä myös mah­dol­li­sen puo­li­son va­rat ja ve­lat. Pe­rin­nön­ja­os­sa omai­suus ja­e­taan pe­ril­lis­ten ja mah­dol­lis­ten tes­ta­men­tin­saa­jien kes­ken. Jos pe­rit­tä­vä oli nai­mi­sis­sa, en­nen pe­rin­nön­ja­koa teh­dään omai­suu­den osi­tus tai omai­suu­den erot­te­lu, jos puo­li­soi­den avio-oi­keus on sul­jet­tu pois tai ra­jat­tu avio­eh­dol­la tai lah­ja­kir­jan tai tes­ta­men­tin mää­räyk­sel­lä. Sen jäl­keen pe­ril­li­set eli esi­mer­kik­si vai­na­jan lap­set ja­ka­vat kes­ke­nään kuo­lin­pe­sän omai­suu­den.

Tes­ta­ment­ti

Tes­ta­men­til­la voi vai­kut­taa sii­hen, mi­ten omai­suus ja­e­taan pe­rin­tö­kaa­ren ra­jois­sa. Tes­ta­ment­ti on suo­si­tel­ta­va, jos ha­lu­aa vai­kut­taa sii­hen, kuka omai­suu­den saa kuo­le­man jäl­keen.Tes­ta­men­til­la voi ja­kaa vaik­ka koko omai­suu­ten­sa, mut­ta jos vai­na­jal­la on rin­ta­pe­ril­li­siä, heil­lä on oi­keus saa­da laki­o­san­sa, joka on puo­let pe­rin­tö­o­sas­ta. Tes­ta­ment­ti on mää­rä­muo­toi­nen oi­keus­toi­mi. Se on pää­sään­töi­ses­ti teh­tä­vä kir­jal­li­ses­ti kah­den es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­näol­les­sa. Tes­ta­men­tin te­ki­jä voi tes­ta­men­til­la siir­tää ha­lu­a­mal­leen hen­ki­löl­le koko jää­mis­tön­sä tai mää­rä­osan sii­tä yleis­tes­ta­men­til­la tai tie­tyn omai­suu­den tai oi­keu­den eri­tyis­tes­ta­men­til­la. Omis­tus­oi­keus­tes­ta­men­til­la omis­tus- ja käyt­tö­oi­keus siir­ty­vät sa­mal­le hen­ki­löl­le, jol­le mää­rä­tään myös pe­rin­tö­vero. Käyt­tö­oi­keus­tes­ta­men­tin saa­ja saa käyt­tää omai­suut­ta ja sen tuo­ton. Hän ei mak­sa pe­rin­tö­ve­roa.  Omis­tus­oi­keus on toi­sel­la hen­ki­löl­lä, joka mak­saa pe­rin­tö­ve­ron, jota käyt­tö­oi­keus pie­nen­tää. Avio-oi­keu­den voi sul­kea pois lah­joi­tuk­sel­la tai avio­ehto­so­pi­muk­sel­la, tai tes­ta­men­til­la saa­dun omai­suu­den osal­ta lah­ja­kir­jan tai tes­ta­men­tin mää­räyk­sel­lä.

Pe­rin­nön­jako toi­sen avio­puo­li­son kuol­tua

En­nen pe­rin­nön­ja­koa laa­di­taan osi­tus, mi­kä­li vai­na­ja on ol­lut avio­lii­tos­sa tai re­kis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa, eikä avio-oi­keut­ta ole pois­sul­jet­tu avio­ehto­so­pi­muk­sel­la. Osi­tuk­ses­sa pu­re­taan puo­li­soi­den eli vai­na­jan ja les­ken vä­li­nen avio­va­ral­li­suus­suh­de, ja mää­ri­tel­lään pe­rit­tä­vän osuus avio-oi­keu­den  alai­ses­ta omai­suu­des­ta sekä avio-oi­keu­des­ta va­paa omai­suus. Täs­tä muo­dos­tuu pe­rit­tä­vän omai­suus, joka ja­e­taan pe­ril­li­sil­le. Täs­sä omai­suu­den osi­tuk­ses­sa puo­li­soi­den kaik­ki omai­suus ja­e­taan pää­sään­nön mu­kaan ta­san. Eloon­jää­nyt puo­li­so saa omai­suu­des­ta puo­let ja pe­ril­li­set yh­teen­sä toi­sen puo­len. Omai­suu­den osi­tuk­sen jäl­keen ku­kin pe­ril­li­nen voi li­säk­si vaa­tia, että pe­ril­lis­ten kes­ken toi­mi­te­taan pe­rin­nön­jako.

Omai­suus ja­e­taan täl­lä ta­voin ta­san kui­ten­kin vain sil­loin, kun eloon­jää­neel­le puo­li­sol­le kuu­luu vä­hem­män omai­suut­ta kuin kuol­leel­le puo­li­sol­le. Jos sen si­jaan eloon­jää­neel­le puo­li­sol­le kuu­luu enem­män omai­suut­ta kuin kuol­leel­le puo­li­sol­le, on eloon­jää­neel­lä puo­li­sol­la aina oi­keus pi­tää kaik­ki oma omai­suu­ten­sa it­sel­lään. Mi­kä­li kuol­leel­ta puo­li­sol­ta ei ole jää­nyt rin­ta­pe­ril­li­siä (lap­sia tai näi­den jäl­ke­läi­siä), eloon­jää­nyt puo­li­so pe­rii koko kuol­leen puo­li­son omai­suu­den, jos kuol­lut puo­li­so ei ol­lut tes­ta­men­til­la toi­sin mää­rän­nyt. Mo­lem­pien puo­li­soi­den kuol­tua on vii­mek­si kuol­leel­ta puo­li­sol­ta jää­nyt omai­suus ja­et­ta­va pää­sään­nön mu­kaan ta­san kum­man­kin puo­li­son pe­ril­lis­ten kes­ken.

Tie­tyil­lä pe­sän osak­kail­la on eri­tyis­a­se­ma pe­rin­nön­ja­os­sa. Täl­lai­nen ase­ma on pe­rit­tä­vän les­kel­lä, jol­le on an­net­tu oi­keus hal­li­ta jää­mis­töä ja­ka­mat­to­ma­na, kun­nes joku pe­ril­li­sis­tä vaa­tii ja­koa. Jako­vaa­ti­muk­sen jäl­keen les­ken ja­ka­mat­to­muus­suo­ja muut­tuu asu­mis­suo­jak­si, jon­ka mu­kaan hän saa pi­tää puo­li­soi­den yh­tei­se­nä ko­ti­na käy­te­tyn asun­non ja ta­van­o­mai­sen koti-ir­tai­mis­ton ja­ka­mat­to­ma­na hal­lin­nas­saan.

Esi­merk­ki 1: Mat­ti ja Mai­ja ovat avio­lii­tos­sa kes­ke­nään ja hei­dän avio­liit­ton­sa pur­kau­tuu Ma­tin kuo­le­man ta­kia. Ma­tin pe­ril­li­si­nä ovat puo­li­soi­den lap­set A ja B. Ma­til­la on omai­suut­ta 200 000 eu­ron ar­vos­ta, Mai­jal­la 100 000 eu­ron ar­vos­ta. Täs­sä ta­pauk­ses­sa omai­suu­den osi­tus toi­mi­te­taan si­ten, että Mai­ja saa puo­let yh­teen­las­ke­tus­ta omai­suu­des­ta (300 000 eu­roa) eli 150 000 eu­roa ja lap­set A ja B yh­teen­sä sa­moin 150 000 eu­roa. Toi­sin sa­no­en: kos­ka täs­sä ta­pauk­ses­sa eloon­jää­neel­lä puo­li­sol­la, Mai­jal­la, oli vä­hem­män omai­suut­ta kuin en­sik­si kuol­leel­la puo­li­sol­la, Ma­til­la, puo­li­soi­den omai­suus ja­e­taan ta­san Mai­jan ja las­ten A ja B kes­ken.

Esi­merk­ki 2: Jos edel­li­ses­sä esi­mer­kis­sä avio­liit­to oli­si­kin pur­kau­tu­nut Mai­jan eikä Ma­tin kuo­le­man vuok­si, saa Mat­ti pi­tää koko oman omai­suu­ten­sa (200 000 eu­roa) ja lap­set A ja B saa­vat vain äi­dil­leen Mai­jal­le kuu­lu­neen omai­suu­den (100 000 eu­roa). Toi­sin sa­no­en: kos­ka eloon­jää­neel­lä puo­li­sol­la, Ma­til­la, oli enem­män omai­suut­ta kuin Mai­jal­la, Mat­ti saa pi­tää koko omai­suu­ten­sa it­sel­lään eikä hä­nen tar­vit­se luo­vut­taa mi­tään omai­suu­des­taan lap­sil­le A ja B.  Edel­lä sa­no­tun li­säk­si eloon­jää­neel­le puo­li­sol­le tur­va­taan oi­keus pi­tää hal­lin­nas­saan per­heen yh­tei­se­nä ko­ti­na käy­tet­ty asun­to ja sii­hen kuu­lu­va asun­to­ir­tai­mis­to, jos eloon­jää­neel­lä puo­li­sol­la ei ole omis­tuk­ses­saan muu­ta, ko­dik­si so­pi­vaa asun­toa.

Jos avio­liit­to pur­kau­tuu puo­li­son kuo­le­man vuok­si, mut­ta kuol­leel­ta puo­li­sol­ta ei ole jää­nyt rin­ta­pe­ril­li­siä (lap­sia tai näi­den jäl­ke­läi­siä), eloon­jää­nyt puo­li­so pe­rii koko kuol­leen puo­li­son omai­suu­den, jos kuol­lut puo­li­so ei ol­lut tes­ta­men­til­la toi­sin mää­rän­nyt. Mo­lem­pien puo­li­soi­den kuol­tua on vii­mek­si kuol­leel­ta puo­li­sol­ta jää­nyt omai­suus ja­et­ta­va pää­sään­nön mu­kaan ta­san kum­man­kin puo­li­son pe­ril­lis­ten kes­ken.

Teh­tä­vät:

1. Mi­ten peru­kir­ja syn­tyy ja mikä on sen mer­ki­tys?
2. Mitä tar­koi­te­taan rin­ta­pe­ril­li­sel­lä ja laki­o­sal­la?
3. Mil­lai­nen tes­ta­ment­ti on pä­te­vä?
4. Ak­se­li ja Bert­ta ovat avio­lii­tos­sa. Ak­se­li kuo­lee. Hä­nel­tä jää omai­suut­ta 80 000. Les­kel­lä on 20 000. Puo­li­soil­la ei ol­lut avio­eh­toa eikä vai­na­ja ol­lut teh­nyt tes­ta­ment­tia. Ak­se­lil­ta jäi yksi poi­ka Carl ja ai­em­min kuol­leen tyt­tä­ren kak­si las­ta Di­a­na ja Da­niel. Mi­ten teh­dään osi­tus ja pe­rin­nön­jako?
5. Mat­ti ja Anna elä­vät avio­lii­tos­sa ja heil­lä on kak­si täy­si-ikäis­tä las­ta. Ma­til­la on li­säk­si yksi lap­si ai­em­mas­ta avio­lii­tos­ta. Ma­tin omai­suu­den arvo on 60 000 eu­roa ja An­nan omai­suu­den 120 000 eu­roa. Avio­pari asuu vuok­ra-asun­nos­sa, eikä heil­lä kum­mal­la­kaan ole vel­kaa. Heil­lä ei ole avio­ehto­so­pi­mus­ta, mut­ta he ovat teh­neet kes­ke­nään tes­ta­men­tin, jon­ka mu­kaan he pe­ri­vät toi­sen­sa puo­li­son kuol­les­sa. Mi­ten omai­suus ja­e­taan ja min­kä­lai­sia oi­keu­del­li­sia seik­ko­ja ja­os­sa tu­lee ot­taa huo­mi­oon Ma­tin kuol­tua?
6. Va­ra­kas lii­ke­mies Oiva Män­ty­nen asuu omis­ta­mas­saan osa­ke­huo­neis­tos­sa vas­ta­vi­hi­tyn avio­vai­mon­sa Maa­ri­tin kans­sa. Asun­non li­säk­si Oi­val­la on muu­ta si­joi­tus­o­mai­suut­ta. Maa­ri­til­la ei ole mer­kit­tä­vää omaa omai­suut­ta, eikä pari ole teh­nyt avio­ehto­so­pi­mus­ta. Oi­val­la on edel­li­ses­tä avio­lii­tos­ta kak­si poi­kaa, Tuo­mo ja Mart­ti, joi­hin hän ei juu­ri ole pi­tä­nyt yh­teyt­tä. Li­säk­si Oi­val­la on avi­o­ton lap­si Jaak­ko, jota hän on avus­ta­nut ta­lou­del­li­ses­ti mut­ta ei ole tun­nus­ta­nut lap­sek­seen. Maa­ri­til­la puo­les­taan on edel­li­ses­tä avio­lii­tos­taan ty­tär Lii­sa. Oiva laa­tii puo­lu­eet­to­mien to­dis­ta­jien vah­vis­ta­man kir­jal­li­sen tes­ta­men­tin, jos­sa hän tes­ta­ment­taa puo­let omai­suu­des­taan puo­li­sol­leen Maa­ri­til­le ja puo­let Lii­sal­le. Li­säk­si hän mää­rää mak­set­ta­vak­si Jaa­kol­le vuo­sit­tain ela­tus­mak­su­ja vas­taa­van sum­man. Muil­le lap­sil­leen Oiva ei jätä mi­tään, kos­ka Tuo­mo asuu ulko­mail­la ja hä­nel­lä on kai­ken li­säk­si hyvä­palk­kai­nen EU-vir­ka. Mart­ti puo­les­taan on van­ki­laan tuo­mit­tu ri­kol­li­nen, joka Oi­van mie­les­tä on me­net­tä­nyt hä­nen luot­ta­muk­sen­sa ja si­ten myös pe­rin­tö­oi­keu­ten­sa. Mi­ten omai­suus lain mu­kaan ja­e­taan, ja min­kä­lai­sia oi­keu­del­li­sia seik­ko­ja tu­lee ot­taa huo­mi­oon Oi­van yl­lät­tä­en kuol­les­sa tä­män ol­tua vain puo­li vuot­ta nai­mi­sis­sa Maa­ri­tin kans­sa?

7. Yli­op­pi­las­teh­tä­vä (K2018) Mik­ko ja Jo­han­na elä­vät avio­lii­tos­sa, ja heil­lä on kak­si täy­si-ikäis­tä las­ta. Mi­kol­la on li­säk­si yksi lap­si ai­em­mas­ta avio­lii­tos­ta. Mi­kon omai­suu­den arvo on 100 000 eu­roa ja Jo­han­nan omai­suu­den arvo 10 000 eu­roa. Avio­pari asuu vuok­ra-asun­nos­sa, eikä kum­mal­la­kaan ole vel­kaa. Mi­kol­la ja Jo­han­nal­la ei myös­kään ole avio­ehto so­pi­mus­ta, mut­ta he ovat teh­neet kes­ke­nään tes­ta­men­tin, jon­ka mu­kaan he pe­ri­vät toi­sen­sa, jos puo­li­so kuo­lee. Mi­ten omai­suus ja­e­taan, ja min­kä­lai­sia oi­keu­del­li­sia seik­ko­ja ja­os­sa täy­tyy ot­taa huo­mi­oon, jos Mik­ko kuo­lee en­nen Jo­han­naa?