Riita-asiat
Riita-asioilla tarkoitetaan yksityisten ihmisten tai yritysten riitoja joista asianosaiset eivät ole pystyneet keskenään sopimaan, vaan ne viedään oikeuden ratkaistavaksi. Yleisimpiä siviilihenkilöiden riita-asioita ovat velka-asiat, kauppa-asiat, vuorkrasuhteet, perintöasiat ja vakuutusasiat. Erilaiset hakemusasiat voivat myös olla riitaisia kun osapuolet ovat eri mieltä oikeasta ratkaisusta ja niihinkin haetaan ratkaisua oikeudelta. Lasten huolto on usein avioerotilanteessa usein tällainen riita-asia. Jotkin riita-asiat voidaan ratkaista käräjäoikeuden kansliassa ilman suullista käsittelyä ns. kanslia-asiana. Velkoja, tai usein perintäyhtiö velkojan puolesta, voi hakea oikeuden päätöksen periä ulosoton avulla esim. maksamattomia puhelin- ja luottokorttivelkoja. Tällöin on kysymyksessä ns. yksipuolinen tuomio. Katso riita-asian käsittelystä lisätietoja oikeuslaitoksen sivuilta.





Riita-asian oikeudenkäynnin vaiheet ovat:
- haastehakemus
- haaste
- kirjallinen ja suullinen valmistelu
- pääkäsittely
- tuomio tai päätös
Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen (myös sähköinen) haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten eli kantajan ja vastaajan sekä heidän asiamiestensä ja todistajien nimet ja yhteystiedot. Haastehakemuksessa kantajan tulee esittää, mitä hän vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon esitetty vaatimus perustuu. Kantajan on myös ilmoitettava asiaan liittyvä todistelu, eli kirjalliset todisteet ja/tai henkilötodistelu. Myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista voidaan vaatia.




Riita-asian kantajalta peritään oikeudenkäyntimaksu. Jos asianosainen ei suoriudu oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista, nämä voidaan tietyin edellytyksin maksaa valtion varoista. Oikeushallinnon kotisivuilta löytyy mm. oikeusapulaskuri minkä avulla voi arvioida onko oikeutettu oikeusapuun.
Vuonna 2013 käräjäoikeudet ratkaisivat lähes puoli miljoonaa siviiliasiaa, mikä käy ilmi tilastokeskuksen tilastosta.

Kuluttajansuoja-asioita ratkotaan kulutajariitalautakunnassa.
Riita-asioita, kuten vaikkapa maa-alueen omistuskiistaa tai kuluttajan erimielisyyksiä myyjän kanssa, voidaan ratkoa myös ilman oikeudenkäyntiä. OIkeudenkäynti voi olla kallis ratkaisu, sillä pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli maksaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Riita-asia voidaankin ratkaista myös kaikkien osapuolten hyväksymässä sovittelumenettelyssä missä pyritään löytämään sovintoratkaisu oikeudenkäynnin sijaan. Sopimukseen pääsemisen helpottamiseksi on myös luotu erilaisia elimiä käsittelemään riita-asioita: kuluttajariitalautakunta, potilasvahinkolautakunta. Lisäksi on asiamiehiä, kuten tietosuojavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu, joiden tehtävänä on mm. esittää suosituksia oikeasta ja kohtuullisesta menettelystä.
Tehtävät:
1. Mihin pyritään riita-asioiden suullisella valmistelulla?
2. Mitä tarkoitetaan yksipuolisella tuomiolla velkomisasioissa?
3. Mitä tarkoitetaan kanteella ja vastineella sekä vastaajalla ja kantajalla?
4. Olet ostanut omakotitalon. Pian kaupan teon jälkeen alat tekemään pientä remonttia ja huomaat suuren kosteusvaurion kylpyhuoneesta. Vaurio näyttäisi kehittyneen pidemmän ajan kuluessa. Vaadit kaupan purkamista. a) Miten juttu etenee oikeudessa? b) Mistä asioista arvelet, että suullisessa valmistelussa tässä asiassa keskusteltaisiin? c) Millaiseen ratkaisuun juttu voisi päättyä ja millä perusteella?


Lakitupa ei ole ainoa riidan ratkaisukeino