Tuomioistumet

Suo­mes­sa on kol­men­lai­sia oi­keus­is­tui­mia: ylei­siä-, hal­lin­to- sekä eri­tyis­tuo­mi­o­is­tu­mia. Tuo­mi­o­is­tui­met käyt­tä­vät tuo­mi­o­val­taa eli rat­kai­se­vat, mikä yk­sit­täi­ses­sä asi­as­sa on oi­kein. Tuo­mi­o­is­tui­met ovat val­lan kol­mi­jako-opin mu­kai­ses­ti riip­pu­mat­to­mia. Pää­sään­tö­nä on, että asi­oi­den kä­sit­te­ly tuo­mi­o­is­tu­mis­sa on jul­kis­ta. Suo­ma­lai­sen oi­keu­den­käyn­nin peri­aat­tei­siin kuu­luu myös se että ri­kok­ses­ta syy­tet­tyä pi­de­tään syyt­tö­mä­nä kun­nes oi­keu­des­sa toi­sin to­dis­te­taan (syyt­tö­myys­o­let­ta­ma). To­dis­te­lu­vel­voi­te on ri­kos­a­si­as­sa syyt­tä­jäl­lä sekä rii­ta-asi­as­sa kan­ta­jan on näy­tet­tä­vä vaa­ti­muk­sen­sa to­teen. Epä­sel­vät asi­at tuo­mi­taan syy­te­tyn/vas­taa­jan eduk­si.

Tuo­mi­o­is­tui­met ja oi­keus­suo­ja­tiet.

Ylei­siä tuo­mi­o­is­tui­mia ovat kä­rä­jä­oi­keu­det, hovi­oi­keu­det ja kor­kein oi­keus (KKO). Kä­rä­jä­oi­keu­det kä­sit­te­le­vät rii­ta- ja ri­kos­a­si­oi­ta. Kul­le­kin asi­al­le on omat me­net­te­ly­sään­tön­sä. Kun­kin kä­rä­jä­oi­keu­den tuo­mi­o­pii­riin kuu­luu yleen­sä usei­ta kun­tia. Kä­rä­jä­oi­keu­den tuo­mi­os­ta voi va­lit­taa hovi­oi­keu­teen.

Hovi­oi­keu­det kä­sit­te­le­vät pää­a­si­as­sa kä­rä­jä­oi­keuk­sien tuo­mi­ois­ta teh­ty­jä va­li­tuk­sia. Hovi­oi­keu­den tuo­mi­os­ta voi va­lit­taa kor­keim­paan oi­keu­teen sii­nä ta­pauk­ses­sa, että KKO myön­tää va­li­tus­lu­van.

Hal­lin­to­tuo­mi­ois­tui­mia ovat hal­lin­to-oi­keu­det sekä kor­kein hal­lin­to-oi­keus (KHO). Hal­lin­to-oi­keu­det kä­sit­te­le­vät vi­ran­o­mais­ten pää­tök­sis­tä teh­ty­jä va­li­tuk­sia. Pe­rus­tus­laki edel­lyt­tää, että kai­kes­sa jul­ki­ses­sa toi­min­nas­sa nou­da­te­taan tar­koin la­kia. Hen­ki­lö tai yh­tei­sö, joka pi­tää val­ti­on tai kun­nan vi­ran­o­mai­sen pää­tös­tä it­se­ään kos­ke­vas­sa asi­as­sa lain­vas­tai­se­na, voi pää­sään­töi­ses­ti va­lit­taa sii­tä. Hal­lin­to-oi­keu­den pää­tök­seen ha­e­taan muu­tos­ta kor­keim­mas­ta hal­lin­to-oi­keu­des­ta.

Joi­ta­kin yk­sit­täi­siä asi­oi­ta hoi­ta­maan on pe­rus­tet­tu eri­tyis­tuo­mi­ois­tui­mia: mark­ki­na­oi­keus, työ­tuo­mi­ois­tuin ja va­kuu­tus­oi­keus. Ne kä­sit­te­le­vät omaan eri­kois­a­laan­sa kuu­lu­via asi­oi­ta. Mark­ki­na­oi­keu­den pää­tök­ses­tä voi asi­as­ta riip­pu­en va­lit­taa joko kor­keim­paan hal­lin­to-oi­keu­teen tai kor­keim­paan oi­keu­teen. Työ­tuo­mi­o­is­tui­men ja va­kuu­tus­oi­keu­den rat­kai­suis­ta ei voi va­lit­taa lu­kuun ot­ta­mat­ta joi­ta­kin va­kuu­tus­oi­keu­des­sa rat­kais­tu­ja tapa­tur­ma­va­kuu­tus­a­si­oi­ta.

Val­ta­kun­nan­oi­keus puo­les­taan kä­sit­te­lee mi­nis­te­rien ja ylim­pien vir­ka­mies­ten te­ke­miä vir­ka­ri­kok­sia.

Oi­keus­kans­le­ri ja edus­kun­nan oi­keus­asia­mies val­vo­vat että vi­ran­o­mai­set ja tuo­mi­o­is­tui­met nou­dat­ta­vat toi­mis­saan la­kia ei­vät­kä riko esim. kan­sa­lais­ten perusoi­keuk­sia. Eu­roo­pan yh­tei­sö­jen tuo­mi­o­is­tuin var­mis­taa, että EU:n pe­rus­ta­mis­so­pi­muk­sia ja yh­tei­sö­jen toi­mi­e­lin­ten an­ta­mia sään­nök­siä nou­da­te­taan. Eu­roo­pan oi­keus­asia­mie­hel­le voi teh­dä kan­te­lun EU:n toi­mi­e­li­men toi­min­nas­ta. Eu­roo­pan ih­mis­oi­keus­tuo­mi­ois­tuin täy­den­tää Suo­men oi­keus­suo­ja­jär­jes­tel­mää, kun va­lit­ta­ja on en­sin käyt­tä­nyt kaik­kia suo­ma­lai­sia oi­keus­suo­ja­kei­no­ja.