Oikeusjärjestys

Kes­kei­sin oi­keus­läh­de Suo­mes­sa on laki. Tuo­mi­o­is­tuin­ten rat­kai­su­jen ja vi­ran­o­mais­ten pää­tös­ten ja toi­min­nan on aina pe­rus­tut­ta­va la­kiin.  Kan­sal­li­sen lain­sää­dän­nön li­säk­si oi­keu­del­li­sis­sa rat­kai­suis­sa tu­li­si nou­dat­taa myös Eu­roo­pan uni­o­nin oi­keut­ta ja Eu­roo­pan ih­mis­oi­keus­so­pi­muk­sen pa­kot­ta­vaa nor­mis­toa. Lain­sää­tä­jän tar­koi­tus ja kan­sal­lis­ten tuo­mi­o­is­tuin­ten oi­keus­käy­tän­tö ovat puo­les­taan ns. hei­kos­ti vel­voit­ta­via oi­keus­läh­tei­tä, joi­ta oi­keu­del­li­ses­sa rat­kai­su­toi­min­nas­sa tu­li­si huo­mi­oi­da. Lain­sää­tä­jän tar­koi­tus käy par­hai­ten esil­le lain val­mis­te­lu­asia­kir­jois­ta, ku­ten ko­mi­te­an­mie­tin­nöis­tä, työ­ryh­mä­ra­por­teis­ta, hal­li­tuk­sen esi­tyk­sis­tä ja edus­kun­nan va­li­o­kun­ta­mie­tin­nöis­tä.

Suo­men oi­keus­jär­jes­tys muo­dos­tuu kir­joi­te­tuis­ta ja kir­joit­ta­mat­to­mis­ta nor­meis­ta. Kes­kei­sen osan muo­dos­ta­vat kir­joi­te­tut nor­mit, joi­ta ovat pe­rus­tus­laki, muut edus­kun­nan sää­tä­mät lait, tasa­val­lan pre­si­den­tin ja val­ti­o­neu­vos­ton ja mi­nis­te­ri­öi­den an­ta­mat ase­tuk­set ja Eu­roo­pan uni­o­nin an­ta­mat kir­jal­li­set nor­mit sekä Suo­men hy­väk­sy­miin kan­sain­vä­li­siin so­pi­muk­siin si­säl­ty­vät vel­voit­teet. Kan­sain­vä­li­set so­pi­muk­set kos­ke­vat usein ih­mis­oi­keuk­sia, ku­ten esi­mer­kik­si lap­sen oi­keuk­sien yleis­so­pi­mus ja nais­ten oi­keuk­sien yleis­so­pi­mus.

Sää­dös­hie­rar­ki­al­la tar­koi­te­taan sää­dös­ten kes­ki­näi­siä suh­tei­ta sää­dös­ten ko­ko­nai­suu­des­sa. Lain tul­kin­nas­sa alem­man ta­soi­nen sää­dös ei saa olla ris­ti­rii­das­sa ylem­män ta­soi­sen sää­dök­sen kans­sa. Ko­ti­mais­ten sää­dös­ten osal­ta pe­rus­tus­laki on sää­dös­ten hie­rar­ki­as­sa ylim­pä­nä. Sen jäl­keen seu­raa­vat ta­val­li­set lait, tasa­val­lan pre­si­den­tin ja val­ti­o­neu­vos­ton ase­tuk­set, mi­nis­te­ri­öi­den an­ta­mat ase­tuk­set ja muut alem­man ta­soi­set sää­dök­set. Eu­roo­pan uni­o­nin oi­keus on tär­keä osa Suo­men oi­keus­jär­jes­tys­tä. Jos kan­sal­li­nen sää­dös on ris­ti­rii­das­sa yh­tei­sö­lain­sää­dän­nön kans­sa, tu­li­si suo­ma­lai­sen tuo­mi­o­is­tui­men ensi­si­jai­ses­ti so­vel­taa yh­tei­sön oi­keus­sään­tö­jä.

La­kien so­vel­ta­mi­ses­sa tu­lee aina eteen vai­kei­ta tul­kin­ta­ti­lan­tei­ta ja vii­me­kä­des­sä kor­kein oi­keus­aste voi teh­dä en­nak­ko­pää­tök­siä vai­keis­sa asi­ois­sa. Tuo­mi­o­is­tui­mien pää­tök­sis­tä muo­dos­tu­va oi­keus­käy­tän­tö on osa oi­keus­jär­jes­tys­tä. Kor­kein oi­keus (KKO) jul­kai­see osan tuo­mi­ois­taan ja ne ovat ns. en­nak­ko­pää­tök­siä. Sa­moin kor­keim­man hal­lin­to-oi­keu­den (KHO) pää­tök­set ovat tär­kei­tä oi­keus­läh­tei­tä. Oi­keus­käy­tän­nön ase­ma oi­keus­läh­tee­nä pe­rus­tuu aja­tuk­seen sii­tä, että ai­em­paa rat­kai­su­käy­tän­töä vas­taa­va ta­paus rat­kais­taan sa­mal­la ta­val­la.

Kir­joit­ta­mat­to­mat nor­mit muo­dos­tu­vat tapa­oi­keu­des­ta. Kir­joi­tet­tu­jen sään­nös­ten puut­tu­es­sa ”val­lit­se­va tapa” tai ”va­kiin­tu­nut kaup­pa­tapa” saat­taa rat­kais­ta oi­ke­an me­net­te­lyn. Suo­men laki –te­ok­sen al­kuun on pai­net­tu ”Muu­ta­mia ylei­siä oh­jei­ta, joi­ta tuo­ma­rin tu­lee tar­koin nou­dat­taa”. Oh­jeet on laa­ti­nut Olaus Pet­ri 1500 –lu­vul­la.

Ope­tus­hal­li­tuk­sen etä­lu­ki­on si­vuil­ta löy­dät tii­viin esi­tyk­sen Suo­men oi­keus­jär­jes­tyk­ses­tä.

Ope­tus­hal­li­tuk­sen etä­lu­ki­on si­vuil­ta löy­dät pe­rus­ku­vauk­sen Suo­men oi­keus­jär­jes­tyk­ses­tä.

Yk­si­tyis­oi­keu­del­li­set sään­nök­set sää­te­le­vät pää­a­si­as­sa yh­teis­kun­nan jä­sen­ten kes­ki­näi­siä oi­keus­suh­tei­ta tai yk­si­tyis­hen­ki­löi­den ja esim. lii­ke­y­ri­tys­ten oi­keus­suh­tei­ta, tyy­pil­lis­tä on osa­puol­ten tasa-arvo.

Jul­kisoi­keu­del­li­set sään­nök­set liit­ty­vät val­ti­on, kun­tien ja seu­ra­kun­nan toi­min­taan, sään­nök­set kos­ke­vat joko yh­tei­söä it­se­ään tai nii­den vä­li­siä suh­tei­ta toi­siin­sa tai yk­si­tyis­hen­ki­löi­hin, tyy­pil­li­ses­ti jul­kis­yh­tei­sö on mää­rää­väs­sä ase­mas­sa

Eu­roo­pan Uni­o­nin pää­tös­tyy­pit ovat ase­tus, di­rek­tii­vi ja pää­tös. Ne vai­kut­ta­vat myös jä­sen­mai­den lain­sää­dän­töön. Ase­tuk­set ovat EU-la­ke­ja ja suo­raan jä­sen­mai­ta jä­se­nyy­den pe­rus­teel­la si­to­vaa oi­keut­ta. Di­rek­tii­vit ovat lain­sää­dän­tö­oh­jei­ta, joi­den vuok­si jä­sen­maat ovat vel­voi­tet­tu­ja muut­ta­maan kan­sal­lis­ta oi­keut­taan mi­kä­li se ei vas­taa di­rek­tii­vin vä­him­mäis­vaa­ti­muk­sia. Pää­tök­set ovat EU:n toi­mi­e­lin­ten ja tuo­mi­o­is­tui­mien an­ta­mia rat­kai­su­ja, jot­ka si­to­vat pää­tök­sen koh­tee­na ole­van asi­an asi­an­o­sai­sia.

Suo­men laki -te­ok­ses­sa esi­tet­ty­jä tuo­ma­rin­oh­jei­ta.

YO-teh­tä­vä K2013

Eri­ta­soi­set (4) sää­dök­set