Johdanto

Mitä oikeus on?

OI­KEUS –sa­naa voi­daan käyt­tää ai­na­kin kol­mes­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Oi­keus sa­nal­la

1. tar­koi­te­taan kaik­kia Suo­mes­sa nou­da­tet­ta­vik­si an­net­tu­ja sään­nök­siä ja mää­räyk­siä (lait ja ase­tuk­set)
2. tar­koi­te­taan eri osa­puol­ten koh­te­lua (jol­la­kin on oi­keus…)
3. tar­koi­te­taan tuo­mi­o­is­tui­mia.

Oi­keu­des­sa läh­tö­koh­ta­na on lain­sää­dän­tö: laki käs­kee te­ke­mään tai kiel­tää te­ke­mäs­tä jo­ta­kin. Lail­li­suus tar­koit­taa sitä, että jo­kin on voi­mas­sa ole­van lain mu­kais­ta. Suo­men pe­rus­tus­lain oi­keus­val­ti­o­peri­aat­teen mu­kaan jul­ki­sen val­lan käy­tön tu­lee pe­rus­tua la­kiin. Oi­keus­val­ti­on tun­nus­merk­kei­hin kuu­luu, että perusoi­keu­det ja oi­keus­tur­va taa­taan pe­rus­tus­lais­sa ja muus­sa lain­sää­dän­nös­sä. Ku­kaan ei voi siis mie­li­val­tai­ses­ti päät­tää ih­mis­ten asi­ois­ta.

Laki­tie­don kurs­sin alus­sa on syy­tä ker­ra­ta mi­ten lait Suo­mes­sa sää­de­tään.

Pe­rus­tus­lain kii­reel­li­nen muu­tos 3.10.2018 ns. tie­dus­te­lu­la­kien vuok­si. Kat­so Ylen lä­he­tys.

Nuor­ten edus­kun­nan si­vuil­ta löy­tyy pe­rus­e­si­tys lain syn­nys­tä.

Huom! kan­sa­lais­a­loi­te = 50 000:lla ääni­oi­keu­te­tul­la Suo­men kan­sa­lai­sel­la on yh­des­sä oi­keus teh­dä aloi­te.

Huom!! pe­rus­tus­lain sää­tä­mi­nen – le­pää­mään yli vaa­lien – 2/3 enem­mis­tö tai kii­reel­li­nen 5/6 enem­mis­tö ja hy­väk­sy­mi­nen 2/3 sa­mas­sa edus­kun­nas­sa.

Jo mui­nai­ses­sa Roo­mas­sa to­det­tiin ”Lais­sa maan tur­va”, kun täh­den­net­tiin oi­keu­den tär­keyt­tä. Lait muut­tu­vat­kin yh­teis­kun­nan ke­hi­tyk­sen myö­tä, sil­lä

• moni­puo­lis­tu­vat toi­min­not pa­kot­ta­vat val­ti­o­val­lan an­ta­maan sään­nök­siä
• kan­sa­lais­ten oi­keus­tur­va edel­lyt­tää en­nak­koon an­net­tu­ja käyt­täy­ty­mis­mal­le­ja
• sää­dös­ten avul­la oh­ja­taan yh­teis­kun­nan ke­hi­tys­tä val­lit­se­vien ar­vos­tus­ten mu­kai­ses­ti.

Oi­keus on ole­mas­sa jär­jes­tyk­sen ja en­na­koi­ta­vuu­den li­sää­mi­sek­si yh­teis­kun­nas­sa. Kaik­ki sään­nök­set ei­vät voi olla sopu­soin­nus­sa jo­kai­sen kan­sa­lai­sen mo­raa­lis­ten ja eet­tis­ten ar­vos­tus­ten kans­sa. Eikä jo­kais­ta yk­sit­täis­ta­paus­ta var­ten voi olla omaa la­kia, vaan tuo­mi­o­is­tui­mel­le on jä­tet­ty lii­ku­ma­va­raa lain so­vel­ta­mi­ses­sa.

Oi­keu­del­li­sis­sa ky­sy­myk­sis­sä ei ole lä­hes­kään aina mah­dol­lis­ta an­taa va­rauk­se­ton­ta ja yksi­se­lit­teis­tä vas­taus­ta ky­sy­myk­seen: oi­kein vai vää­rin, lail­li­nen vai lai­ton. Tie­tys­ti on ti­lan­tei­ta, jol­loin vas­taus on sel­vä: Jos Pek­ka sur­maa Paa­von, on Pek­ka to­den­nä­köi­ses­ti toi­mi­nut vää­rin ja toi­mi­nut lait­to­mas­ti. En­tä­pä jos Pek­ka on pyö­ve­li ja Paa­vo kuo­le­maan­tuo­mit­tu? Mi­ten asi­an lai­ta on kun Pek­ka on so­ti­las ja Paa­vo vi­hol­li­nen? Mil­lais­ta har­kin­taa tar­vi­tan mi­kä­li Paa­vo on käy­nyt puuk­ko kä­des­sä Pe­kan kimp­puun?