Lapsi ja parisuhde

Lap­sen ase­ma

Äi­dis­tä tu­lee lap­sen syn­ty­es­sä tä­män huol­ta­ja. Avio­mies on avio­lap­sen huol­ta­ja avio­lii­ton no­jal­la. Avio­lii­ton ulko­puo­lel­la syn­ty­neen lap­sen van­hem­mat voi­vat so­pia, että he ovat yh­des­sä lap­sen huol­ta­jia. Huol­ta­ja vas­taa sii­tä, että lap­sen elin­olo­suh­teet mah­dol­lis­ta­vat hä­nen tasa­pai­noi­sen ke­hi­tyk­sen­sä. Huol­ta­jal­la on oi­keus päät­tää lap­sen hen­ki­löön liit­ty­vis­tä asi­ois­ta ku­ten esim. lap­sen ni­mes­tä, ter­vey­den­huol­los­ta, us­kon­to­kun­nas­ta, asuin­pai­kas­ta ja kou­lu­tuk­ses­ta.

Lap­sen hol­hoo­jan teh­tä­vä­nä on pi­tää huol­ta lap­sen omai­suu­des­ta ja toi­mia lap­sen edun­val­vo­ja­na ta­lou­del­li­sis­sa asi­ois­sa. Jos lap­sen van­hem­pi on lap­sen huol­ta­ja on hän yleen­sä myös lap­sen hol­hoo­ja. Jos lap­sel­la ei ole van­hem­pia tai nämä ei­vät pys­ty pi­tä­mään huol­ta lap­ses­ta, voi­daan yksi tai use­am­pia hen­ki­löi­tä mää­rä­tä lap­sen huol­ta­jak­si tai hol­hoo­jak­si joko yk­sin tai yh­des­sä lap­sen van­hem­pien kans­sa. Asi­an rat­kai­see tuo­mi­o­is­tuin van­hem­man tai hol­hous­vi­ran­o­mais­ten (maist­raa­tin) pyyn­nös­tä.

Lap­sel­la on oi­keus saa­da huo­len­pito, kas­va­tus ja ela­tus ensi­si­jai­ses­ti omil­ta van­hem­mil­taan. Lap­sen äiti on se, joka syn­nyt­tää lap­sen, vaik­ka lap­si oli­si saa­nut al­kun­sa luo­vu­te­tul­la muna­so­lul­la. Äi­tiys­laki sää­det­tiin 28.2.2018 ja se as­tuu voi­maan 1.1.2019.  Vi­ral­li­sil­la he­del­möi­tys­hoi­doil­la al­kun­sa saa­neen lap­sen ju­ri­di­nen suh­de mo­lem­piin van­hem­piin voi­daan vah­vis­taa tun­nus­ta­mal­la lap­si neu­vo­las­sa, jo­ten äi­tiys­lain pe­rus­teel­la ns. sa­teen­kaa­ri­per­heen lap­sel­la voi olla kak­si äi­tiä.

Lap­sen oi­keus bi­o­lo­gi­seen isään­sä on py­rit­ty tur­vaa­maan isyys­lail­la. Vuo­del­ta 1976 pe­räi­sin ole­vaa isyys­la­kia muu­tet­tiin vuon­na 2016. Avio­liit­toon pe­rus­tu­va ns. isyys­o­let­ta­ma säi­lyy en­nal­laan. Avio­liit­toon syn­ty­vän lap­sen isäk­si to­de­taan siis jat­kos­sa­kin lap­sen äi­din avio­puo­li­so.

Jos avio­lii­ton ulko­puo­lel­la syn­ty­vän lap­sen bi­o­lo­gi­nen isyys on sel­vä, voi isyy­den jat­kos­sa tun­nus­taa jo en­nen lap­sen syn­ty­mää äi­tiys­neu­vo­las­sa. Näin voi toi­mia esi­mer­kik­si sil­loin, kun tu­le­vat van­hem­mat asu­vat avo­lii­tos­sa. Per­heen ei enää tar­vit­se käy­dä las­ten­val­vo­jan luo­na lap­sen syn­ty­män jäl­keen. Sa­mal­la pari voi teh­dä so­pi­muk­sen lap­sen yh­teis­huol­los­ta.

 Uu­den lain on tar­koi­tus muun mu­as­sa hel­pot­taa isyy­den tun­nus­ta­mis­me­net­te­lyä ja sääs­tää eten­kin isien työ­ai­kaa. Isyy­den  tun­nus­ta­mi­nen jo ras­kaus­ai­ka­na vah­vis­taa myös tu­le­van isän van­hem­muut­ta. En­nal­ta tun­nus­tet­tu isyys on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta pe­ruut­taa 30 päi­vän ku­lu­es­sa lap­sen syn­ty­mäs­tä.

Uu­den lain myö­tä äiti ei voi enää vas­tus­taa lap­sen isän sel­vit­tä­mis­tä. Täl­lä py­ri­tään edis­tä­mään lap­sen oi­keut­ta tie­tää mo­lem­mat bi­o­lo­gi­set van­hem­pan­sa.

Suu­rin syy isyys­lain­sää­dän­nön uu­dis­ta­mi­seen ovat per­he­ra­ken­teis­sa ta­pah­tu­neet muu­tok­set.

Ny­kyi­sin joka kol­mas lap­si, eli noin 24 000 las­ta vuo­des­sa, syn­tyy avo­liit­to­per­hee­seen. Näis­sä per­heis­sä bi­o­lo­gi­nen isyys on useim­mi­ten sel­vä ja avo­mies yleen­sä ha­lu­aa tun­nus­taa lap­sen isyy­den. Ar­vi­oi­den mu­kaan 70-80 pro­sent­tia avo­lii­tos­sa syn­ty­neis­tä lap­sis­ta (noin 16 400-17 800 las­ta vuo­des­sa) voi­tai­siin tun­nus­taa äi­tiys­neu­vo­las­sa. Sa­mal­la pari voi teh­dä so­pi­muk­sen lap­sen yh­teis­huol­los­ta. Tun­nus­ta­mis­ta ja huol­toa kos­ke­vat asia­kir­jat toi­mi­te­taan äi­tiys­neu­vo­las­ta isyy­den sel­vit­tä­mi­ses­tä huo­leh­ti­val­le las­ten­val­vo­jal­le. Isyy­den vah­vis­taa maist­raat­ti.

Avio­lii­ton ulko­puo­lel­la  syn­ty­neen lap­sen isyys voi­daan vah­vis­taa myös tuo­mi­o­is­tui­men pää­tök­sel­lä. Jos isä ei tun­nus­ta isyyt­tään, äiti voi nos­taa kan­teen isyy­den vah­vis­ta­mi­sek­si. Täl­löin las­ten­val­vo­ja toi­mit­taa isyy­den sel­vit­tä­mi­sen ja tuo­mi­o­is­tuin te­kee pää­tök­sen­sä sel­vi­tys­ten pe­rus­teel­la. Jos veri-ja DNA-tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että mies on isä, hän voi vie­lä tun­nus­taa isyy­ten­sä en­nen kuin asia vie­dään tuo­mi­o­is­tui­meen.

Ero­a­vien van­hem­pien on so­vit­ta­va las­ten huol­los­ta, ela­tuk­ses­ta asu­mi­ses­ta ja etä­van­hem­man ta­paa­mis­oi­keuk­sis­ta. Asi­oi­den sel­vit­te­lys­sä ja so­pi­mus­ten te­os­sa aut­taa kun­nan las­ten­val­vo­ja. So­si­aa­li­lau­ta­kun­ta vah­vis­taa so­pi­muk­set ja kat­soo, ett­ei­vät ne ole lap­sen edun vas­tai­sia. So­pi­muk­sia teh­tä­es­sä nou­da­te­taan la­kia lap­sen huol­los­ta ja ta­paa­mis­oi­keu­des­ta ja la­kia lap­sen ela­tuk­ses­ta.

Eri­lai­set pari­suh­teet

Avo­liit­to on avio­liit­toon rin­nas­tu­va asuin­liit­to. Avo­liit­to syn­tyy kun kak­si ih­mis­tä päät­tää muut­taa yh­teen ja muo­dos­taa yh­teis­ta­lou­den. Avo­liit­to on ju­ri­di­ses­ti ot­ta­en avoin liit­to il­man kes­ki­näi­siä oi­keuk­sia ja vel­vol­li­suuk­sia. Avo­lii­ton päät­ty­es­sä laki avo­puo­li­soi­den yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­ses­ta sää­te­lee omai­suu­den ja­ka­mis­ta koh­tuut­to­mis­sa ti­lan­teis­sa.

Avo­puo­li­sol­la on oi­keus hy­vi­tyk­seen, jos hän on yh­teis­ta­lou­den hy­väk­si an­ta­mal­laan pa­nok­sel­la aut­ta­nut tois­ta avo­puo­li­soa kar­tut­ta­maan tai säi­lyt­tä­mään tä­män omai­suut­ta si­ten, että yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­nen yk­sin­o­maan omis­tus­suh­tei­den pe­rus­teel­la joh­tai­si pe­rus­teet­to­man edun saa­mi­seen toi­sen kus­tan­nuk­sel­la.

Avio­liit­toa kos­ke­vil­la sään­nök­sil­lä mää­ri­tel­lään ai­kuis­ten vä­li­sen yh­teis­e­lä­män peli­sään­tö­jä, eri­tyi­ses­ti puo­li­soi­den va­ral­li­suu­teen liit­ty­viä oi­keu­del­li­sia suh­tei­ta avio­lii­ton ai­ka­na ja sen pää­tyt­tyä. Avio­lii­ton sol­mi­mi­nen mää­rä­muo­toi­nen oi­keus­toi­mi. Vi­ran­o­mai­sen tu­lee tut­kia, täyt­ty­vät­kö avio­lii­ton ylei­set edel­ly­tyk­set ja onko ole­mas­sa avio­es­tei­tä. Ylei­se­nä edel­ly­tyk­se­nä avio­lii­ton sol­mi­mi­sel­le on 18 vuo­den ikä ja muu täy­si­val­tai­suus. Avio­es­tei­tä ovat voi­mas­sa ole­va avio­liit­to, lä­hei­nen su­ku­lai­suus ja otto­lap­si­suh­de. Avio­liit­to sol­mi­taan vih­ki­mi­sel­lä, joka voi olla joko kir­kol­li­nen tai si­vii­li­vih­ki­mi­nen.

Tah­don2013 oli kan­sa­lais­a­loi­te­kam­pan­ja tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain puo­les­ta. Kan­sa­lais­a­loi­te hy­väk­syt­tiin edus­kun­nas­sa, ja laki as­tui voi­maan maa­lis­kuus­sa 2017. Edus­kun­nan si­vuil­ta löy­tyy erin­o­mai­nen tie­to­pa­ket­ti  pari­suh­de­lais­ta  koh­ti su­ku­po­li­neut­raa­lia  avio­liit­to­la­kia .

Avio­lii­ton ai­ka­na puo­li­soi­den suh­tei­ta voi­daan luon­neh­tia yh­den­ver­tai­suu­den ja yh­teis­toi­min­nan peri­aat­teil­la. Puo­li­soi­den tu­lee toi­mia yh­des­sä per­heen hy­väk­si. Hei­dän tu­lee osal­lis­tua per­heen ja siis myös toi­sen puo­li­son ela­tuk­seen ky­ky­jen­sä mu­kaan. Puo­li­soi­den vä­li­siä va­ral­li­suus­suh­tei­ta taas hal­lit­see eril­li­syy­den peri­aate, jon­ka mu­kaan puo­li­so omis­taa yk­sin omai­suu­ten­sa ja vas­taa­vas­ti vas­taa omis­ta ve­lois­taan.

Puo­li­soi­den omai­suu­den eril­li­syyt­tä on ra­joi­tet­tu avio­lii­ton ai­ka­na val­lin­ta­ra­joi­tuk­sin. Nii­den mu­kaan puo­li­so ei voi luo­vut­taa toi­sen puo­li­son suos­tu­muk­set­ta puo­li­soi­den yh­tei­se­nä ko­ti­na käy­tet­tyä asun­toa eikä yh­tei­ses­ti käy­tet­tyä koti-ir­tai­mis­toa. Puo­li­son avio-oi­keus toi­sen puo­li­son omai­suu­teen on ns. ui­nu­va oi­keus ja se re­a­li­soi­tuu avio­eron tai kuo­le­man  yh­tey­des­sä, jol­loin nou­da­te­taan pää­sään­töi­ses­ti omai­suu­den puo­lit­ta­mis­peri­aa­tet­ta. Avio-oi­keus voi­daan pois­taa tai sitä voi­daan ra­joit­taa avio­ehto­so­pi­muk­sel­la. Avio­ehto­so­pi­muk­ses­sa puo­li­sot voi­vat so­pia, että avio­lii­ton tai re­kis­te­röi­dyn pari­suh­teen päät­ty­es­sä hei­dän omai­suut­taan ei ja­e­ta avio­liit­to­lain pää­sään­nön mu­kai­ses­ti ta­san hei­dän kes­ken.

Avio­liit­to voi päät­tyä pait­si toi­sen puo­li­son kuo­le­maan, myös avio­e­roon. Avio­eron myön­tää tuo­mi­o­is­tuin toi­sen puo­li­son tai mo­lem­pien puo­li­soi­den ha­ke­muk­sen pe­rus­teel­la. Se voi­daan myön­tää joko mää­rä­ai­kai­sen eril­lään asu­mi­sen (2 vuot­ta) tai har­kin­ta-ajan jäl­keen (6kk+6kk). Avio­eroa ha­et­ta­es­sa ei ha­ke­mus­ta tar­vit­se pe­rus­tel­la eikä eron syi­tä tut­ki­ta. Avio­ero­a­si­an yh­tey­des­sä voi­daan kä­si­tel­lä lii­tän­näis­a­si­oi­na las­ten huol­toa, ta­paa­mis­oi­keut­ta ja ela­tus­ta kos­ke­via vaa­ti­muk­sia ell­ei niis­tä ole teh­ty so­si­aa­li­lau­ta­kun­nan vah­vis­ta­mia so­pi­muk­sia.

Kun avio­eroa kos­ke­va asia on tul­lut kä­rä­jä­oi­keu­des­sa vi­reil­le, voi kum­pi­kin puo­li­so vaa­tia omai­suu­den ja­koa, osi­tus­ta, toi­mi­tet­ta­vak­si. Puo­li­soi­den ei tar­vit­se jää­dä odot­ta­maan kuu­den kuu­kau­den har­kin­ta-ajan um­peen ku­lu­mis­ta tai lo­pul­lis­ta avio­ero­tuo­mi­o­ta, vaan osi­tus voi­daan toi­mit­taa heti, kun asia on tul­lut vi­reil­le. Avio­eron pe­rus­teel­la toi­mi­tet­ta­vas­sa omai­suu­den osi­tuk­ses­sa ja­e­taan pää­sään­nön mu­kaan puo­li­soi­den kaik­ki omai­suus ta­san puo­li­soi­den kes­ken.

Esi­merk­ki 1: Mat­ti ja Mai­ja ha­ke­vat avio­eroa yh­tei­sel­lä ha­ke­muk­sel­la. Omai­suu­den osi­tus voi­daan toi­mit­taa sen jäl­keen, kun ha­ke­mus on jä­tet­ty tuo­mi­o­is­tui­mel­le. Ma­til­la on omai­suut­ta 200 000 eu­ron ar­vos­ta, Mai­jal­la 100 000 eu­ron ar­vos­ta. Täl­löin omai­suu­den osi­tus toi­mi­te­taan pää­sään­nön mu­kaan si­ten, että kum­pi­kin saa osal­leen puo­let puo­li­soi­den omai­suu­des­ta (300 000 eu­roa) eli 150 000 eu­roa.

Esi­merk­ki 2: Heik­ki ja Kai­ja tuo­mi­taan avio­e­roon avio­lii­ton kes­tet­tyä 16 vuot­ta. Puo­li­soil­la on avio­lii­tos­ta 14 ja 12 vuo­den ikäi­set lap­set. Hei­kin kuu­kau­si­tu­lot ovat 4000 eu­roa kuu­kau­des­sa, Kai­jan 2000 eu­roa. Rai­ja on ol­lut ko­to­na kym­me­nen vuot­ta ja tänä ai­ka­na hoi­ta­nut ko­tia ja lap­sia. Puo­li­soi­den ai­no­an omai­suu­den muo­dos­taa Hei­kin ni­mis­sä ole­va 400 000 eu­ron ar­voi­nen osa­ke­huo­neis­to, puo­li­soil­la ei ole vel­ko­ja.

Hei­kin ja Kai­jan te­ke­män avio­ehto­so­pi­muk­sen mu­kaan kum­mal­la­kaan ei ole avio-oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen, jo­ten omai­suut­ta ja­et­ta­es­sa Heik­ki tu­li­si säi­lyt­tä­mään ni­mis­sään ole­van osa­ke­huo­neis­ton eikä Kai­ja sai­si lain­kaan omai­suut­ta.

Osi­tuk­sen so­vit­te­lua kos­ke­vien sään­tö­jen mu­kaan avio­ehto­so­pi­muk­sen mää­räyk­set voi­daan jät­tää huo­mi­ot­ta ja ja­kaa omai­suus (400 000 eu­roa) ta­san puo­li­soi­den kes­ken, kos­ka avio­ehto­so­pi­muk­sen nou­dat­ta­mi­nen joh­tai­si koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen, kun ote­taan huo­mi­oon avio­lii­ton kes­to­aika, puo­li­soi­den ta­lou­del­li­nen ase­ma sekä Rai­jan toi­min­ta yh­tei­sen ta­lou­den hy­väk­si. Täl­löin kum­pi­kin tu­lee saa­maan omai­suut­ta 200 000 eu­ron ar­vos­ta.

Omai­suu­den osi­tus voi­daan toi­mit­taa joko si­ten, että

• osa­puo­let toi­mit­ta­vat osi­tuk­sen itse kes­ke­nään te­ke­män­sä so­pi­muk­sen mu­kai­ses­ti (so­pi­mus­o­si­tus) tai
• osi­tuk­sen toi­mit­taa tuo­mi­o­is­tui­men tä­hän teh­tä­vään mää­rää­mä pe­sän­ja­ka­ja, ta­val­li­ses­ti asi­an­a­ja­ja (toi­mi­tus­o­si­tus).

Kun osi­tus toi­mi­te­taan so­pi­mus­o­si­tuk­se­na, osi­tuk­ses­ta on laa­dit­ta­va asia­kir­ja, joka on päi­vät­tä­vä ja alle­kir­joi­tet­ta­va sekä kah­den es­teet­tö­män hen­ki­lön to­dis­tet­ta­va oi­ke­ak­si. Jos taas pe­sän­ja­ka­ja toi­mit­taa osi­tuk­sen, laa­di­taan toi­mi­tuk­ses­ta asia­kir­ja, jon­ka pe­sän­ja­ka­ja alle­kir­joit­taa. Puo­li­soi­den omai­suus­suh­tei­ta sel­vi­tet­tä­es­sä ja omai­suu­den osi­tus­ta suun­ni­tel­ta­es­sa on vii­saut­ta kään­tyä asi­an­a­ja­jan, val­ti­on oi­keus­apu­toi­mis­ton tai muun asi­an­tun­te­van laki­mie­hen puo­leen.

Uus­per­hei­den mää­rä on vii­me vuo­si­na li­sään­ty­nyt. Uus­per­he on pari­suh­de, jos­sa on vä­hin­tään yksi alle 18 -vuo­ti­as vain toi­sen van­hem­man lap­si. Uus­per­hei­siin voi kuu­lua sekä yh­tei­siä lap­sia että lap­sia mo­lem­pien van­hem­pien edel­li­sis­tä pari­suh­teis­ta. Uus­per­he voi muo­dos­tua mo­nel­la ta­val­la: uus­per­hees­sä voi olla pel­käs­tään lap­sia puo­li­soi­den edel­li­sis­tä lii­tois­ta tai suh­teis­ta, lap­sia vain toi­sen puo­li­son edel­li­ses­tä lii­tos­ta tai sekä yh­tei­siä että edel­lis­ten liit­to­jen lap­sia. Li­säk­si uus­per­he voi muo­dos­tua joko avo- tai avio­lii­ton myö­tä sekä pari­suh­teen re­kis­te­röi­mi­sel­lä.

Teh­tä­viä:

1. Sel­vi­tä, mitä mer­kit­se­vät lap­sen ase­man ja oi­keuk­sien kan­nal­ta: a) isyys b) huol­ta­juus ja c) lap­sen ela­tus.
2. Mitä tar­koi­te­taan nimi­peri­aat­teel­la ja val­lin­ta­ra­joi­tuk­sel­la?
3. Mitä tar­koi­te­taan avio-oi­keu­del­la ja mitä yh­teis­kun­nal­li­sia pää­mää­riä avio-oi­keut­ta kos­ke­vil­la sään­nök­sil­lä on?
4. Va­ra­kas les­ki­rou­va Y on me­nos­sa elä­ke­päi­vi­nään nai­mi­siin. Hä­nen lap­sen­sa vaa­ti­vat hän­tä te­ke­mään avio­ehto­so­pi­muk­sen. Se­li­tä mitä so­pi­muk­ses­sa voi­daan so­pia, mi­ten se teh­dään ja mitä vai­ku­tuk­sia sil­lä on.
5. Veik­ko Jo­ki­nen on pe­rus­ta­nut toi­mi­ni­me­nä ra­vin­to­lan. Yh­tiö ajau­tuu kui­ten­kin suur­ten vel­ko­jen ta­kia kon­kurs­siin. Veik­ko omis­taa oma­koti­ta­lon, jos­sa he asu­vat yh­des­sä avio­puo­li­son­sa Pau­lii­nan kans­sa, pur­je­ve­neen ja yri­tyk­sen käy­tös­sä ol­leen huol­to­hal­lin. Yh­des­sä Pau­lii­nan kans­sa he ovat os­ta­neet kesä­mö­kin, ja li­säk­si Pau­lii­na omis­taa huo­mat­ta­van mää­rän pörs­si­o­sak­kei­ta. Mitä Vei­kon ja Pau­lii­nan omai­suut­ta on nyt vaa­ras­sa jou­tua vel­ko­jil­le?
6. Lo­tan ja Lau­rin avio­liit­to on jou­tu­nut vai­keuk­siin Lau­rin epä­sään­nöl­li­sen ja tuh­lai­le­van elä­män vuok­si. Mak­saak­seen vel­ko­jaan Lau­ri myi omis­ta­man­sa moot­to­ri­pyö­rän ja tie­to­ko­neen, jota Lot­ta oli käyt­tä­nyt an­si­o­työs­sään. Ra­hat hu­pe­ni­vat ja ve­lat li­sään­tyi­vät. Tu­ka­las­sa ti­lan­tees­sa Lau­ri päät­ti myy­dä ni­mis­sään ole­van per­heen kesä­mö­kin. Kun Lau­rin elä­män­ta­vas­sa ei ta­pah­tu­nut muu­tos­ta, oli vuo­den ku­lut­tua edes­sä uusi ope­raa­tio. Lau­ri tar­jo­si Lo­tan tie­tä­mät­tä ys­tä­väl­leen Yr­jöl­le edul­li­sel­la hin­nal­la omis­ta­mi­aan, ni­mis­sään ole­van per­heen asun­non hal­lin­taan oi­keut­ta­via asun­to-osak­kei­ta. Lot­ta puo­les­taan oli jou­tu­nut ot­ta­maan use­aan ker­taan pan­kis­ta ly­hyt­ai­kais­ta luot­toa mak­saak­seen per­heen ruo­ka- ja vaa­te­las­ku­ja. Sel­vi­tä Lau­rin kaup­po­jen lail­li­suus ja puo­li­soi­den vas­tuu tois­ten­sa ve­lois­ta.
7. Mitä tar­koit­taa osi­tus ja ta­sin­ko?
8. Ak­se­li ja Eli­na ovat pää­ty­neet avio­e­roon. Ak­se­li omis­taa pur­je­ve­neen (arvo 200 000 €), au­ton (arvo 40 000 €), si­joi­tus­a­sun­non (arvo 200 000 €). Li­säk­si hä­nel­lä on vel­kaa si­joi­tus­a­sun­nos­ta pan­kil­le 100 000 €. Eli­na omis­taa pe­rin­nök­si saa­man­sa su­vun kesä­mö­kin (arvo 500 000 €), pörs­si­o­sak­kei­ta (arvp 1 milj. €). Yh­des­sä he omis­ta­vat asun­non, jon­ka arvo on 1,5 milj. € ja jos­ta heil­lä on vel­kaa pan­kil­le 500 000 €. a) Mi­ten hei­dän omai­suu­ten­sa ja­et­tai­siin toi­mi­tus­o­si­tuk­ses­sa? b) Mi­ten omai­suu­den jako muut­tui­si, jos Eli­nal­la oli­si mök­ki­ään kos­kien avio-oi­kei­den pois­sul­ke­va avio­ehto?
9. Sel­vi­tä mitä muu­tok­sia tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­laki toi sa­maa suku­puol­ta ole­vien pari­suh­tee­seen?

Vih­ki­päi­vä­nä pa­ris­kun­ta on on­nel­li­nen. Avio­lii­ton oi­keu­del­li­set seu­rauk­set ei­vät täl­löin usein tule mie­leen.